null Arkkipiispa huolestui kovista arvoista

Kuva: Esko Jämsä

Kuva: Esko Jämsä

Arkkipiispa huolestui kovista arvoista

Tuomiokirkon kryptan arvokeskustelussa puhuttiin maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista.

Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan viime syksynä alkaneesta ilmapiirin kovenemisesta suhteessa turvapaikanhakijoihin ja muihin maahanmuuttajiin.

– Näyttää siltä, että hiljaa hiipien on tapahtunut ilmapiirin ja asenteiden muutos, ikään kuin ihmisiin voisi pelkän taustansa takia suhtautua epäluuloisesti. Minusta tämä on pelottava ilmiö, Mäkinen sanoo.

Turvapaikanhakijoiden määrä ei ole arkkipiispan mukaan ongelma tai turvallisuuskysymys vaan tehtävä, joka pitää hoitaa. Mäkinen toivoi suhteellisuudentajua keskusteluun ja huomautti, että Suomessa ei ole kriisiä, jota voisi verrata esimerkiksi Lähi-idän maiden tilanteeseen.

– Sekä globaalissa että historiallisessa perspektiivissä Suomi on tällä hetkellä erittäin vauras maa taloudellisista ongelmista huolimatta. Meillä on varaa auttaa tarvitsevia taustaa kysymättä, hän sanoi.

Arkkipiispa osallistui viime torstai-iltana Tuomiokirkon kryptassa arvokeskusteluun, jonka järjestivät Lännen Media, Kirkko Helsingissä ja Arvokeskustelijat ry.

 

Suomi on tällä hetkellä erittäin vauras maa taloudellista ongelmista huolimatta."

 

Helsingin piispa Irja Askola ja metropoliitta Ambrosius julkaisivat viime viikolla kannanoton, jossa todettiin, että kirkkojen tulee tukea muslimeja saamaan sopivia tiloja uskontonsa harjoittamiseen. Askola ei kuitenkaan tarjoaisi kirkkoja muslimien käyttöön.

Myös Kari Mäkinen korosti jokaisen oikeutta harjoittaa omaa uskontoaan.

– Uskontojen rauhanomainen rinnakkaiselo on paljon tärkeämpi viesti kuin se, että katsomme toisiamme matkan päästä kyräillen, hän sanoi.

Helsingissä vireillä olevaan suurmoskeijahankkeeseen Mäkinen ei halunnut ottaa kantaa. Imaami Anas Hajjar totesi, että suurmoskeija on yksi monista hankkeista, joita on ollut 1990-luvulta lähtien.

– Nyt tilanne alkaa olla kriittinen, Hajjar sanoi viitaten kasvaneelle muslimimäärälle riittävien tilojen puutteeseen.

Sopeutuminen on kaksisuuntaista

Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula arvioi, että Suomessa eletään turvapaikanhakijoiden kasvaneen määrän myötä uutta normaalia.

Kumpuja peräänkuulutti rakentavaa keskustelua, jossa vaikeita kysymyksiä ja ihmisten pelkoja ei ohiteta. Hän korosti myös sitä, kuinka tuhannet suomalaiset ovat halunneet auttaa turvapaikanhakijoita.

– Tämä on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä arvoviesti.

Vuoden 2015 pakolaisnainen Therese Ngouth arvioi, että parasta kotouttamista ovat ihmisten väliset kohtaamiset ja se, että turvapaikanhakijoille järjestetään mahdollisuuksia työskennellä.

– Sopeutumisen pitää olla kaksisuuntaista, niin että kaikki opimme toisistamme. Lisäksi tarvitaan sitä, että luotetaan viranomaisiin ja Suomen lakiin, hän sanoi. 

"Minulla on hätä siitä, kuinka voimme todella auttaa niitä, jotka ovat henkensä hädässä lähteneet pakoon ja tulleet tänne. Miten jaksamme katsoa näitä ihmisiä silmien tasolta", mietti arkkipiispa Kari Mäkinen. Vieressä istui imaami Anas Hajjar. Kuva: Esko Jämsä

Turvapaikanhakijoista puhuttaessa on viitattu usein turvallisuuskysymyksiin. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg muistutti, että Suomen lait koskevat kaikkia samalla tavalla.

– Turvapaikkamenettely on mielestäni valtavan hieno järjestelmä, koska jokainen hakija arvioidaan yksilönä, hän sanoi.

Himbergin mielestä Suomessa on nyt opeteltava yhteiskunnan moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta.

– Onko se arvojen kriisiä, että olemme nostaneet julkiseen keskusteluun erilaisia arvoja, joista keskustellaan? Jos on, niin tervetuloa arvojen kriisi, Himberg kommentoi. 

Arvokeskustelussa nousi esiin myös viime viikkojen keskustelu naisten seksuaalisesta häirinnästä. Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki antoi uudenvuoden jälkeen brittilehti The Telegraphille lausunnon Helsingissä tapahtuneesta naisten ahdistelusta ja totesi, että ilmiö on Suomessa uusi. Kimmo Himbergin mielestä julkinen keskustelu asian ympärillä on lähtenyt harhapoluille.

– Ei naisten ahdistelu ole Suomessa uutta. Jos kaupungilla liikkuu useamman miehen muodostamia joukkoja, jotka seuraavat ja häiritsevät nuoria naisia, se on kyllä uusi ilmiö, jota emme halua Helsinkiin, hän kommentoi.

Himberg korosti, että tapausten määrä on niin pieni, ettei niiden pohjalta voi tehdä tarkempia analyyseja, mutta tilannetta pitää seurata.

Jaa tämä artikkeli: