Pääministeri Jyrki Katainen ja arkkipiispa Kari Mäkinen keskustelivat toivosta ja tulevaisuudenuskosta Sanomatalossa.
Arkkipiispa ja pääministeri huolissaan yksinäisyydestä
Suomalaisen yhteiskunnan jakaantuminen ja ihmisten yksinäisyys nousivat huolenaiheiksi, kun pääministeri Jyrki Katainen ja arkkipiispa Kari Mäkinen keskustelivat Suomen henkisestä ilmapiiristä MTV3:n järjestämässä tilaisuudessa 19.11.
Pääministeri Katainen kertoi olevansa huolissaan erityisesti ikäihmisten yksinäisyydestä. Hänen mielestään se kertoo yhteisöllisyyden puutteesta ja on pelottavaa. Arkkipiispa Mäkinen kyseli, mistä kertoo se, että suomalaisissa iskelmissä lauletaan paljon useammin yksinäisyydestä kuin vaikkapa rakkaudesta.
Mäkinen veikkasi, että aika monen suomalaisen unelma on se, että saisi elää tavallista arkea. Hyvä elämä ei ole niinkään sidoksissa elintasoon kuin siihen, että on ihmisiä, joiden kanssa arkensa jakaa.
Arkkipiispa ja pääministeri pohtivat myös sitä, onko luottamus katoamassa suomalaisesta yhteiskunnasta. Kansalaiset eivät mielipidemittausten perusteella tunnu luottavan niin kirkkoon kuin hallitukseen tai eduskuntaankaan.
Mäkisen mukaan luottamusta ei voi pakottaa tai ostaa, vaan ansaita ja rakentaa.
– Joidenkin luottamusta murentaa kokemus, ettei heillä ole paikkaa tässä yhteiskunnassa, hän sanoi.
Myös Katainen arvioi, että osattomuuden tunne luo epäluottamusta ja turvattomuutta ja syö ihmisten yhdenvertaisuutta. Hän kyseli, johtaako yhtenäiskulttuurin jakautuminen pieniin samanmielisten yhteisöihin itsekkyyteen ja kansakunnan yhtenäisyyden romuttumiseen.
Mäkinen totesi, että nykyisin yhteiskunnassa on nähtävissä uudenlaista eriytymistä elintason ja hyvinvoinnin perusteella.
– Kun suomalaista yhteiskuntaa katsoo ruoka-avun hakijan näkökulmasta tai niiden diakoniatyön asiakkaiden näkökulmasta, jotka eivät osaa käyttää yhteiskunnan palvelujärjestelmää, se ei vaikuta kovin reilulta. Kansa on jakautunut niihin, jotka pärjäävät, ja niihin, jotka sinnittelevät, Mäkinen sanoi.
Kataisen mukaan suomalaisilla on vahva reiluuden kaipuu. Se näkyy esimerkiksi siinä, että ylilyönteihin reagoidaan vahvasti. Myös Mäkisen mielestä on hyvä merkki, että kohtuuttomuuksiin reagoidaan. Se kertoo moraalisesta tajusta.
– Mutta jos asiaa katsoo globaalista perspektiivistä, eihän meidän hyvinvointimme ole mitenkään kohtuullista, Mäkinen lisäsi.
Tämänhetkistä ilmapiiriä Suomessa Mäkinen luonnehti maanis-depressiiviseksi. Toisilla on aktiivista, luovaa draivia ja toiset taas pohtivat, onko heillä paikkaa tässä kaikessa.
Katainen arvioi ilmapiiriä latistavaksi. Innostumista pidetään tyhmyytenä ja ilkeilyä ja kyynisyyttä viisautena. Hän puhui vahvasti yksilön valinnanvapauden puolesta.
– Yksilöllistyminen on positiivinen asia, kun se mahdollistaa omat valinnat ja vastuun niin, että ihmiset voivat rakentaa elämästään omannäköisen. Sitä ei voi ylhäältä käskeä, Katainen sanoi.
Hän kritisoi sitä, että hyvinvointiyhteiskunnassa ihmiset on ulkoistettu oman elämänsä subjektin roolista. Julkinen valta ei luota ihmisiin eikä anna heille mahdollisuutta omiin valintoihin.
Mäkinen huomautti, että valintojen tekeminen omassa elämässä edellyttää vahvuutta.
– Se ei ole sellaisen vähän hukassa olevan ihmisen maailma. Ja eikö yksilöllisyyden kääntöpuoli ole yksinäisyys? Ihminen jää yksin tekemään valintojaan.
Arkkipiispa ei olisikaan huolissaan niinkään valinnanvapaudesta kuin siitä, kuullaanko ihmisiä tarpeeksi ja otetaanko heidän näkemyksensä huomioon. Hän muistutti, että ei Jeesuskaan suoraan ruvennut parantamaan luokseen tulleita, vaan kysyi ensin, mitä nämä halusivat itselleen tehtävän.
Kuva Tom Norrgrann / Kirkon tiedotuskeskus
Jaa tämä artikkeli: