Arpi on kaunis
”Mutta vaikka muistini on ilmiselvästi heikentynyt, solunsalpaajat eivät kuulemma huononna muistia. Hoitajan mukaan muistin heikkenemisessä on ennemminkin kyse sairastumisen ja hoitojen aiheuttamasta stressistä.”
Marja Aarnipuron rennonvetävästi kirjoitettu Rintasyövän jälkeen on kansankielinen perusteos syövästä potilaan silmin katsottuna. Sen parasta tietopuolista antia ovat huolellisesti kootut 29 tietolaatikkoa ja monisivuinen lääketieteellinen sanasto maallikolle. Aarnipuro saikin kirjoittamiseen tukea Suomen tietokirjailijoilta.
Pelon, väsymyksen ja sairauden lisäksi kirjan kansien väliin mahtuu myös paljon iloa sekä tavallista elämää työssä ja perheen kanssa, kohtalotoverien välistä ajatustenvaihtoa, elpyvää juoksuharrastusta ja kävelyitä Osku-koiran kanssa. Vaikka syöpä olisi voitettu, pelko sen uusiutumisesta aktivoituu pienestäkin vihjeestä. Tiukassa paikassa elämään kuuluu myös rukous.
Tuleminen sairautensa kanssa julkisuuteen ei ole helppoa. Aarnipuro pitää kuitenkin tärkeänä jakaa kokemustietoa, koska hän itse ei sellaista etsiessään löytänyt. Hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjan Rintasyöpävuosi (2011). Koska joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu rintasyöpään jossain elämänsä vaiheessa, kirjoilla on laaja kantopinta. Ja arpi voi olla myös kaunis.
KIRJA ”Tiina, nyt kun noiden uusintatutkielmien jättöpäivä on elokuun puolivälissä, yritä jättää ne jo aikaisemmin. Kulta rakas, tiedät, mikä paniikki tulee, kun jättää asioiden hoidon viime tippaan.”
Huumeille yli puolet elämästään antanut nelikymppinen Tiina on päässyt lopultakin opintoihin kiinni. Hän lukee psykologiaa lontoolaisessa yliopistossa.
Kirja Elämässä kiinni on kuin kaksoisvalotettu. Yhtenä osana ovat Anita Korhosen tyttärelleen kirjoittamat kirjeet, joissa äiti kannustaa, kehuu, tukee ja kiirehtii aikuista lastaan, sillä tämä on osin edelleen se itsetunnoltaan hauras ja mieleltään ailahteleva 16-vuotias, joka huumehelvettiin eksyi. Kirjeiden kanssa vuorottelevat äidin omat usein synkät ajatukset ja epäilyt sekä tutkimustiedot huumeista ja niiden käyttäjien elämästä. Usko, enkelit ja rukous ovat vahvasti läsnä. Korhonen on saanut kirjan tekemiseen apurahan Suomen tietokirjailijoilta ja Sanastolta. Hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjat Kirjeitä Tiinalle (2004) ja Elossa jälleen (2010).
Empaattinen lukija tuntee vatsahermoissaan kiristyksen, jonka aikuisen lapsen asioiden kantaminen jo eläkeikäiselle äidille tuo. Kirja tarjoaa vertaistukea niille, joiden elämään kuuluvat liian raskaat kohtalot.
Pälvi Ahoinpelto
Marja Aarnipuro: Rintasyövän jälkeen. Teos 2014.
Anita Korhonen: Elämässä kiinni. Kun huumeeton arki voitti. Kirjapaja 2014.
Jaa tämä artikkeli: