Tammikuun alussa kuollut David Bowie tiesi Blackstar-levyä tehdessään aikansa päättyvän pian. Kuva: Tuntematon
Arvio: Bowien muistopuhe ja Nurmion rakkauslevy
David Bowie teki Blackstar-levyn viimeisillä voimillaan, kun taas Tuomari Nurmio esiintyy Ihmemaassa-levyllään duona elämänkumppaninsa kanssa.
LEVY David Bowien Blackstar-albumi julkaistiin 8. päivänä tammikuuta, vain kaksi päivää ennen Bowien kuolemaa. Bowien uraa on leimannut hänen varhainen tuotantonsa, eikä häntä ole aiemmin tunnettu kokeellisuudesta. Blackstarilla, joka on hänen 25. levynsä, hän kuitenkin uusiutuu yhdessä kokeellista musiikkia ja jatsia soittaneiden muusikoiden kanssa.
Levyn avaa Blackstar, jossa Bowie laulaa matelevaa melodiaa ohuella, värisevällä ja hauraalla äänellä efektien läpi, mikä muistuttaa Thom Yorken tuotannosta. Kymmenminuuttisessa kappaleessa kokeellisuus pääsee esille, ja sen rakenteessa irtaannutaan perinteisestä säe-kertosäekierrosta.
Levyä tehdessään hän on tiennyt aikansa päättyvän pian. Look up here, I'm in heaven, hän laulaa kuin rajan toiselta puolelta herätetty Lasarus. Saksofonilla hitaasti puhallettu alaspäin kulkeva melodia luo korostetun haikean tunnelman, joka saa kuulijan pohtimaan elämän haurautta. Levyllä on samaan aikaan tuonpuoleisen ahdistuksen ja kuolemattomuuden tunnelma.
Sanoitukset pitävät sisällään mysteereitä. Levyn nimi yhdistyy Bowien avaruustematiikkaan, joka alkoi Ziggy Stardustista, ja hänen ihailemaansa Elvikseen. Elviksen julkaisemattomassa kappaleessa lauletaan vapaasti suomennettuna: "Jokaisella on musta tähti olkapäillään. Kun ihminen näkee sen, hän tietää, että aika on tullut." Blackstar julkaistiin Elviksen syntymäpäivänä. Tulkittavaa riittää myös Girl loves me -kappaleen sanoituksissa. Siinä maanantai ei saavu koskaan, kuten se jäi saapumatta sunnuntaina kuolleelle Bowiellekin.
Kuolinvuoteellaankin luomisvoimaisen Bowien Blackstar on onnistunut erinomaisesti. Viittauksilla elämäänsä ja idoleihinsa hän kietoo koko uransa syväksi ja herkäksi musiikilliseksi muistopuheeksi.
Tarinoita rakkaudesta
LEVY Tuomari Nurmio on vuosikymmenten kuluessa esiintynyt ja levyttänyt erilaisilla kokoonpanoilla, esimerkiksi puhallinorkesteri Alamaailman vasaroiden, bluesbändi Hoedownin ja Spuget-yhtyeen kanssa. Ihmemaassa-levyllä Nurmio yksinkertaistaa hetkeksi sointiaan soittamalla duona elämänkumppaninsa Liisa Eskolan kanssa.
|
|
|
Tuomari Nurmio ja Liisa Eskola esittävät musiikkia Ihmemaassa-levyllä kantrityyliin. Kuva: Leif Laaksonen |
Kaikki ylimääräinen bändisovitusten mukanaan tuoma kuorrute on jäänyt pois. Kantrimaisessa jäännöksestä esiin nousevat tekstit ja niiden teemat, joita tällä levyllä on yksi – tarinat rakkaudesta. Levyllä rakkaus on karheaa kuin Nurmion lauluääni ja alastonta kuin kaksi karjapaimenta leirinuotiolla.
Ihmemaassa koostuu pääasiassa aiemmin julkaistuista kappaleista. Esimerkiksi kappale Rakkauden voima on julkaistu jo vuonna 1986 albumilla Käytettyä rakkautta. Pelkistettynäkin se toimii erinomaisesti, koska nopea ja melodinen kappale svengaa vahvasti etukenossa. Myös Lemmensairas sieppaa syliinsä duo-versiona. Kappaleet eivät tunnu kaipaavan enää yhtään mitään muuta.
Rakastavaisten intohimo alkaa muuttua levyn loppupuolta kohden latteaksi suorittamiseksi, ja suudelmat alkavat maistua hulevedeltä. Nurmion kappaleet elävät bändin mukana, ja bändisovituksista tutuista kappaleista katoaa rajussa typistyksessä paljon oleellista. Mukaan alkaa kaivata lisää Amerikan ihmemaata, banjoa, viulua, lusikoita ja kontrabassoa. Onneksi toiseksi viimeisenä räjähtävä Tulivuori ja viimeisen Laulu nro. 99:n mustalaistenho pelastavat ja sytyttävät palon vielä uuteen roihuun kahdella kitarallakin.
Jaa tämä artikkeli: