Arvio: Esiteini näkee näkyjä
Tapio Koivukarin uudessa romaanissa 13-vuotias unissasaarnaaja lohduttaa sodasta toipuvia.
"Niin ihana ja herkullinen on tieto siitä, että meillä on suoraan uunista jaettuna sisäpiirin tietoa, jota ei kaikelle kansalle ole vielä jaettu", tuumii Kopran Jaakko ja polkee Nihtamon kylälle kuulemaan 13-vuotiasta unissasaarnaajaa Tuulikki Heinosta.
Sodan päättymisestä on kulunut vasta muutama vuosi. Monia kaihertaa syyllisyys – kenellä sodassa henkiin jäämisestä, kenellä siitä että sai tyytyä paikkaan vain kotijoukoissa. Nuoren saarnaajan puhe ahtaasta portista ja sen jälkeen tulevasta vapaudesta uppoaa kuulijoihin. Jospa lohdutus on varattu niillekin, jotka ovat kaiken menettäneet?
Tapio Koivukarin romaani Unissasaarnaaja on kiinnostava kuvaus niin murrosikäänsä lähestyvän tytön mielen lennosta kuin 1940-luvun lopun ihmisistä laajemminkin. Nuoren saarnaajan näyt tuntuvat ratkaisulta elämän moneen ahdistukseen.
Koivukari kuvaa hyvin hengellistä vallankäyttöä. Saarnatoimintaa opastamaan kutsutun saarnaaja Sihvosen tyyli on tuttua myöhemmiltäkin ajoilta.
Kirjan teksti on myötätuntoisen myhäilevää. Surkuhupaisaksi veijaritarinaksi kertomus kääntyy, kun Tuulikki johdattaa seurueen saarnamatkalle Lapin perukoille asti.
Tapio Koivukari: Unissasaarnaaja. Johnny Kniga 2015.
Jaa tämä artikkeli: