Arvio: Ihmiselon ihanuus ja hurjuus
Tunnetta. Naisen ja miehen välinen suhde ei Edvard Munchin taiteessa ole helppo, kuten taiteilija ilmaisee vuonna 1893 tekemässään Vampyyri-teoksessa. ©Göteborgin taidemuseo/Munch-Ellingsen-Gruppen/Kuvasto 2014.

Tunnetta. Naisen ja miehen välinen suhde ei Edvard Munchin taiteessa ole helppo, kuten taiteilija ilmaisee vuonna 1893 tekemässään Vampyyri-teoksessa. ©Göteborgin taidemuseo/Munch-Ellingsen-Gruppen/Kuvasto 2014.

Arvio: Ihmiselon ihanuus ja hurjuus

Taiteilija Edvard Munch on sanonut: ”Kaikki taide, niin kirjallisuus kuin musiikkikin, on tuotava esiin sydänverellä. Taide on ihmisen sydänverta.”

Helsinkiläisiä hemmotellaan skandinaavisten taiteilijalegendojen näyttelyillä. Taidehallissa ruotsalainen Hilma af Klint täräyttää katsojien tajuntaa suurilla maalauksillaan. Samaan aikaan Didrichsenin taidemuseossa on hänen aikalaisensa, norjalaisen Edvard Munchin (1863–1944) ilmaisuvoimaisia öljymaalauksia ja taidokasta grafiikkaa, yhteensä puolisen sataa teosta.

Munchin teokset ovat suosittuja, ja museossa onkin tehty vuosia töitä niiden saamiseksi Suomeen. Teosten suurimmat lainaajat ovat Tukholman Thielska Galleriet ja Oslon Munch-museo. Jälkimmäisestä lainattiin erityisesti taiteilijan kanssa ystävystyneen keräilijä Rolf Stenersenin kokoelman töitä.

Niin Stenersenin kokoelma kuin myös Munchin omat teokset päätyivät lahjoituksina Oslon kaupungille. Kun myös Thielska Galleriet koostuu keräilijä Ernest Thielin hankkimista teoksista ja Didrichsenin 1965 avattu museokin pohjautuu perheen taidekeräilyyn, nousee näyttelyn yhdeksi ulottuvuudeksi yksityisten keräilijöiden merkitys.

Näin pieni otos ei vielä piirrä erityisen havainnollisesti Edvard Munchin kaltaisen tuotteliaan ja pitkään eläneen mestarin taiteen kokonaiskuvaa, vaikka mukana on eri aikojen teoksia. Mutta monia keskeisiä teemoja on saatu esille – myös helmiä, kuten maalaus Sairas lapsi. Sen aiheeseen Munch palasi yhä uudelleen kuten moneen muuhunkin itselleen tärkeään kuvaan. Niistä hän teki toisintoja ja helpommin myytäviä grafiikan versioita.

Munchin muodolliset taideopinnot jäivät lyhyiksi. Hän vietti boheemeja ja elämälle ahnaita vuosia Berliinissä tiiviissä yhteydessä taiteilijakollegoihin. Hän oli etsijä, kyseenalaistaja ja myös tietoinen shokeeraaja. Munchia arvostetaan osuvana ja armottomana ihmismielen kuvaajana, ja hän käytti monia elämänsä kielteisiäkin kokemuksia taiteensa lähtökohtana.

Munchin kuuluisin maalaus Huuto on äärimmäisen tunnekuohun kuvaus ja aina ajankohtainen. Se on nähty muun muassa ihmisen elämän tarkoituksen turhan etsimisen ja ahdistuksen vertauskuvana. Täällä siitä on nähtävänä mustavalkoinen, tehokas grafiikanteos.

Mikä sitten Munchin taiteessa on erityisintä? Onko se hänen tinkimättömyytensä, vapaamuotoisen irtonainen ja spontaanilta vaikuttava siveltimenjälkensä? Kiehtova kimara räjähtävää aurinkoista palettia, myrskyisiä ja vaarallisiakin aiheita? Vai sittenkin turvallinen mahdollisuus kurkistaa epätoivoa, sairautta ja kuolemaakin silmästä silmään?

Edvard Munch – Elämän tanssi 1.2.2015 saakka Didrichsenin taidemuseossa, Kuusilahdenkuja 1. Avoinna ti–su klo 11–18. Liput 13/8 euroa. Vapaa pääsy alle 7- ja yli 75-vuotiaille.

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city