Arvio: Kun elämän rajallisuus satuttaa
”’Ja kiitos kun huusit minulle keittiössä. Sinä olit urhea.’ ’Urhea? En tajua, miten voit ikinä antaa minulle anteeksi. Sätin sinut perin pohjin.’ ’Voi olla, mutta se tepsi.’”
Syöpää sairastava Nicola matkustaa kolmen viikon hoitojen ajaksi ystävänsä Helenin luo. Nicola uskoo lujasti, että suonensisäinen C-vitamiinipommitus, kuppaus, siementen pureskelu ja muut luomuhoidot tappavat syöpäsolut. Helen tukee ystäväänsä tämän öisissä kipukohtauksissa, hoivaa häntä ja vaihtaa lakanoita – ja päivisin puree kieltään ollakseen kertomasta tälle käsitystään hintavan klinikan ”hoidoista”. Mikä oikeus hänellä olisi ryöstää toiselta hänen uskonsa paranemiseen?
Jaksaakseen itse Helen uskoutuu ystävälleen Lucylle, huutaa ulos kaiken sen, mitä ei voi sanoa Nicolalle. Avuksi löytyvät sukulaistyttö Iris miehineen, kivunhoidon hallitseva lääkäri ja syöpähoidot tunteva neurokirurgi. Mutta missä kulkee elämän ja kuoleman raja?
Jaa tämä artikkeli: