Katse kasvoihin. Michelangelon tekemä luonnos miehen kasvoista Sikstuksen kappelin Vedenpaisumus-kohtausta varten, 1509–1510, punaliitu paperille, 12,5 x 14,2 cm, Casa Buonarroti.
Arvio: Kurkistuksia neron työhön
Sinebrychoffin taidemuseon näyttely on otsikoitu ”Michelangelo – Sikstuksen kappeli”. Vatikaanissa sijaitsevan kappelin henkeäsalpaava maalauskoristelu on Michelangelo Buonarrotin (1475–1564) kädenjälkeä.
Jo etukäteen mietin, miten niin uskomattoman tilaelämyksen ja taideaarteen henki voi välittyä suomalaisen taidemuseon saleista. Italian renessanssin arvokkaimmat teokset eivät näet lähde paikoiltaan lainaan edes maailman hulppeimpiin museoihin.
Vaikka näyttely onkin visuaalisesti melko pelkistettyyn sisältöönsä nähden pedagogisesti hyvin rakennettu, on sen nimi mielestäni harhaanjohtava. Michelangelon omaa kädenjälkeä on esillä muutamia luonnospiirroksia, ja muu onkin dokumentaatiota Sikstiiniläiskappelin maalauksista, kuvasuurennoksia sekä myöhempien taiteilijain sinänsä taidokasta kädenjälkeä.
Teokset on koottu taiteilijan kotimuseon, Firenzeläisen Casa Buonarrotin kokoelmista. Näyttely ja sen julkaisu painottuvatkin kotimuseon esineisiin ja historiaan.
Perusjohdatuksena yhteen maailman taiteen merkkikohteista näyttely taustatietoineen toimii kuitenkin hyvin. Kattomaalauksen suuri kuvasuurennos selityksineen on kiintoisaa tutkailtavaa. Näyttelyn yleisöopastukset ja tapahtumat tarjoavat paljon lisätietoa.
Michelangelo maalasi avustajineen Sikstuksen kappelissa kahteen otteeseen. Ensimmäinen toimeksianto oli kattokoristelu vuosina 1508–12. Taiteilijan ehdotuksesta vaatimattomampi kuvaohjelma laajeni luomiskertomukseksi.
Työ oli monin tavoin hankala: katon erikoisen muodon ja pitkän katseluetäisyyden vuoksi mittasuhteita piti sopeuttaa. Taiteilija tosin oli ihmisanatomian mestari, minkä kertovat näyttelyn piirroksetkin. Niitä ei ole säilynyt paljoa, sillä taiteilija itse hävitti niitä ahkerasti.
Myös maalausprosessi freskotekniikalla kattoon oli työläs: maalia valui tekijäin kasvoille ja maalausasento oli epäinhimillinen.
Taiteilija palasi kappeliin vuonna 1536, jolloin hän alkoi maalata alttarin päätyseinään suurta Viimeisen tuomion kuvaa. Näistä maalaustöistään Michelangelo tunnetaan ehkä parhaiten, vaikka hän piti itseään ennen kaikkea kuvanveistäjänä.
Aitoon Sikstuksen kappeliin pääsee toisten turistien kanssa tungeksimaan, mutta nyt tila on taas suljettu muulta yleisöltä, kun se pääsee alkuperäiseen tarkoitukseensa. Uuden paavin valitsevat kardinaalit ovat kokoontuneet sinne valitsemaan katolisen kirkon uutta päämiestä.
Vatikaanin omilta sivuilta löytyy sovellus, jolla pääsee rauhassa omalta kotikoneelta tutkimaan Sikstiiniläiskappelin maalauksia ja ”kulkemaan” tilassa kauniin kirkkomusiikin soidessa. Osoite on www.vatican.va/various/cappelle/sistina_vr /.
Michelangelo, Sikstuksen kappeli. Piirustuksia ja taideteoksia Casa Buonarrotin kokoelmista Firenzestä. Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40. Avoinna 19.5. saakka ti–pe 10–18, ke ja to 10–20, la ja su 11–17. Liput 10 / 8 euroa, alle 18-vuotiaat maksutta. Yleisöopastukset suomeksi la klo 14.
Jaa tämä artikkeli: