Arvio: Musiikki kirkastaa pääsiäisen
LEVY Pyhinä on aikaa antautua musiikin voimalle. Paaston- ja pääsiäisajan olennaisinta teosta Johann Sebastian Bachin Matteus-passiota ei pääse karkuun – eikä pidäkään. Leipzigin mestari kertoo Jeesuksen kärsimystien tapahtumat kurkkua kuristavan liikuttavalla tavalla. Kansanjoukkojen verenhimoiset repliikit, pääsiäiskoraalit, mietiskelevät aariat ja dramaattinen oikeudenkäynti Pilatuksen edessä soivat kaikki Bachin musiikissa. Matteus-passio vaatii aikaa, keltaisen kynttilän ja avoimen mielen. Rauhaa ei tarvita kuin aloittamiseen: se laskeutuu sieluun kuuntelun aikana ja jää sydämeen vielä pitkäksi aikaa senkin jälkeen, kun lohdullisena vyöryvän loppukuoron säkeet ovat vaienneet.
Tänä vuonna passiofaneja hemmotellaan René Jacobsin, RIAS-kamarikuoron ja Akademie für Alte Musik Berliinin uudella levyllä Harmonia mundi (HMC 802156.58). Kuoron väriskaala ulottuu kiihtyneistä kansanjoukkojen kohtauksista kirkastuneisiin koraaleihin. Solistien joukossa ovat mukana myös tenori Topi Lehtipuu ja bassobaritoni Arttu Kataja.
LEVY Soitinmusiikin ystävien pääsiäiseen suosittelen uunituoretta viulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin ja Battalia-yhtyeen levytystä Heinrich Ignaz Franz von Biberin Mysteerisonaateista (Ondine ODE 1243-2D). Salzburgin arkkipiispan hovissa 1600-luvulla työskennellyt Biber oli aikansa suuria viuluvelhoja. Mysteerisonaatit tarjoavat esittäjälleen kaikki mahdolliset ajateltavissa olevat tekniset haasteet.
Teokset liittyvät Pyhän ruusukon juhlaan, ja siksi mysteerisonaatteja kutsutaan myös saksalaisella nimellä Rosenkranzsonaten. Ruusukko tarkoittaa katolista rukousnauhaa. Sen latinankielinen nimi on rosarium. Ruusukko on paitsi itse rukousnauha, myös se rukous, jota nauhan avulla rukoillaan. Ruusukkorukous on peräisin keskiajalta, jolloin lukutaidottomat munkit alkoivat rukoilla 150 Ave Maria -rukousta vastineeksi psalmille 150, jota he eivät osanneet lukea. Rukoukseen on liittynyt aina mysteerejä ja salaisuuksia, jotka viittaavat Jeesuksen elämän eri vaiheisiin, kuten Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Näitä mysteerejä Biber kuvailee musiikissaan tavalla, joka vetoaa suoraan 2000-luvun ihmisen sydämeen.
LEVY Daniel Reussin luotsaaman Viron filharmonian kamarikuoron uudet levytykset ovat aina merkkitapauksia. Vivit-levyllä (Ondine ODE 1221-2) pääsiäismusiikkia edustavat raikkaalla ja uudella tavalla Rudolf Tobiaksen lyhyet tunnelmapalat Pieni pitkäperjantain motetti, Pääsiäisalkusoitto ja Pääsiäisaamu. 1800–1900-luvun vaihteessa elänyt Tobias on syntyisin Hiidenmaalta, ja hän työskenteli paitsi säveltäjänä, myös urkurina ja kuoronjohtajana. Rudolf Tobias muistetaan mainita aina Viron ensimmäisenä ammattisäveltäjänä.
Levyn toinen säveltäjänimi on Tobiaksen saksalainen aikalainen Max Reger. Hänen sekä hengelliset että maalliset laulunsa soivat kuulaina, vaikka niissä toisinaan tuntuu jo lähestyvän modernismin vaikutus. Pohjimmiltaan nämä mielenkiintoiset laulut ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa Bachin ja Brahmsin perinteeseen. Miten riemuitsenkaan Viron filharmonisen heleästä laulusta: siinä soi jo lupaus tulevasta kesästä!
Jaa tämä artikkeli: