Vaikuttava. Ateneumin näyttelyssä on nähtävissä muun muassa Henri Cartier-Bressonin valokuva Berliinin muuri, jonka hän on kuvannut Länsi-Berliinissä vuonna 1962. Kuva: Henri Cartier-Bresson

Arvio: Ratkaisevan hetken mestarivalokuvaaja

Maailman polttopisteissä kuvannut Henri Cartier-Bresson ei pitänyt faktoja kiinnostavina.

• 16.11.2015 13:10
• Otso Kantokorpi

Ranskalainen valokuvaaja Henri Cartier-Bresson (1908–2004) on valokuvan historiassa melko outo tapaus – sekä kuvajournalistina että valokuvataiteilijana. Valokuvan historia on toistellut lukuisia sitaatteja, joissa mestari suorastaan kieltää lajinsa. Lopulta hän lakkasi kuvaamasta, sanoutui irti Magnum Photos -kuvatoimistosta ja keskittyi 1970-luvulta piirtämiseen ja maalaamiseen.
 

Vähänkin valokuvausta harrastanut osaa yhdistää Cartier-Bressoniin ilmaisun ´ratkaiseva hetki´."

Kuvajournalistina Cartier-Bresson on yksi maailman suurista. Hän aloitti maailmanmatkaamisen jo 1930-luvulla ja onnistui usein olemaan paikalla juuri silloin, kun maailmanhistoriaa kirjoitettiin. Esimerkiksi Intiassa Cartier-Bresson valokuvasi Gandhia juuri ennen tämän salamurhaa, Kiinassa hän dokumentoi kommunistien valtaannousua ja Indonesiassa hän seurasi maan itsenäistymistä.

Vuonna 1947 valokuvataiteilija oli perustamassa edelleenkin toimivaa kuvatoimistoa Magnum Photos, jossa oli mukana toinen valokuvan legenda Robert Capa (1913–1954) ja kolme muuta kuvaajaa. Journalistina Cartier-Bresson ei kuitenkaan itseään pitänyt. Hän jopa totesi: "Faktat eivät ole kiinnostavia."

Taiteilijana Cartier-Bressonin juuret ovat 1920-luvun pariisilaisessa, taidemaalari André Lhoten (1885–1962) johtamassa akatemiassa, jossa hän oppi akateemishenkistä, kubistispohjaista maalausta. Myöhemmin kuvaan tuli mukaan surrealismi, jolle hän pysyi uskollisena lopun elämänsä – tosin hän ei juurikaan arvostanut surrealistista maalaustaidetta.

Vähänkin valokuvausta harrastanut osaa yhdistää Cartier-Bressoniin ilmaisun "ratkaiseva hetki". Samaa nimeä englanniksi kantoi myös hänen ensimmäinen julkaistu valokuvakirjansa vuonna 1952. Ratkaisevasta hetkestä on käyty lukuisia teoreettisia keskusteluita. Maallikolle se tuntuu olevan vain sitä, että ihmiset on saatu kuvassa pysäytettyä usein vähän hassulla ja kiinnostavalla tavalla.

Cartier-Bresson itse on todennut, että valokuva oli hänelle sitä, että sekunnin murto-osassa tunnistaa sekä tapahtuman merkityksen että sen muotojen järjestymisen, joka antaa tapahtumalle asianmukaisen ilmaisun.