Kuva: Atena
Arvio: Somalia koskettaa
Kaunokirjallisuus antaa kriisille kasvot.
Maailmalla syttyvät konfliktit kiinnostavat meitä median kuluttajia vain tietyn aikaa. Silmäilen otsikoita ja yritän laiskasti muistella, mistä tämäkin pitkittynyt kriisi oikeastaan alkoi. Pian käännän sivua, jätän uutisen lukematta, unohdan ihmiset niiden takana. Niinpä minä en oikeastaan voi kertoa Somaliasta juuri muuta, kuin että siellä on jonkinlainen sisällissota. On ollut jo pitkään. Koska niin monessa paikassa on kriisi, en jaksa herkistyä joka hetki.
Onneksi kaunokirjallisuus pelastaa välillä turtumukselta ja virvoittaa empatian. Nadifa Mohamed on lapsena Somaliasta Lontooseen muuttanut kirjailija, jonka toinen kirja Kadotettujen hedelmätarha tuo Somalian konfliktin hetkeksi sen verran lähemmäs, että avaan Wikipedian. Sen lisäksi, että se herättää uudestaan kiinnostukseni Somalian kriisiin, se on myös hyvin kirjoitettu, helppolukuinen tarina. Ennen kaikkea se kertoo ihmisistä, joista sodassa oikeasti on kyse.
Mohamedin kirja on kolmen naisen tarina. Deqo on yhdeksänvuotias, orpo ja asuu pakolaisleirillä. Filsan on nuori naissotilas, joka osallistuu sodan julmuuksiin tehdessään uraa. Kawsar on vanha nainen, joka suree menettämiään lapsiaan. Heidän kauttaan sota tulee lähelle. Armollista meille, kertomusta leimaa kuitenkin toivo.
Jaa tämä artikkeli: