Miksi naiset olivat niin keskeisessä roolissa pääsiäisen tapahtumissa? kysyy Eero Huovinen.
Arvio: Syvemmälle pääsiäiseen
Eero Huovinen: Uusi ilo. Pääsiäisen evankeliumi. WSOY 2014.
Kristinusko on syntynyt pääsiäisen salaisuudesta. Mutta mitä pääsiäisaamuna tapahtui? Voiko Kristuksen ylösnousemuksesta lainkaan kirjoittaa? Näitä kysyy piispa Eero Huovinen uuden kirjansa Uusi ilo. Pääsiäisen evankeliumi esipuheessa. Hän tarttuu tehtävään, ja tuloksena on kirja, joka on taattua Huovista.
Lähtökohtana ovat neljän evankeliumin – Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen – kertomukset pääsiäisaamusta Jeesuksen haudalla. Huovinen on lukenut kertomukset tarkasti, mietiskellyt niitä, astunut kertomusten sisään ja eläytynyt niiden henkilöihin ja tapahtumiin kaikilla aisteillaan.
Huovisen mietiskelyt ovat erinomainen esimerkki Raamatun hengellisestä lukemisesta. Mieleeni ei hevin tule kirjaa, joka painisi samassa sarjassa. Huovinen sanoo itse lähestymistavastaan: ”Haluan siis kuunnella ja kuulla evankeliumien kertomuksia Kristuksen ylösnousemuksesta. Tahdon katsella sielun sisäisillä silmillä tyhjän haudan ensimmäisiä tapahtumia. Tavoittelen uutta iloa, joka alkaa siitä, jos ja kun näkee kuolleista nousseen Vapahtajan ja hänen kasvonsa.”
Huovinen kirjoittaa napakasti. Hän pysähtyy miettimään yksittäisten sanojen, kuvien, eleiden ja esineiden merkityksiä. Lauseet ovat ajateltuja ja yksinkertaisia. Väliin ne kiteytyvät iskeviksi aforismeiksi, joita voi jäädä miettimään pitkäksikin aikaa.
”Ensin kivi sulkee, sitten se päästää”, Huovinen toteaa Jeesuksen haudan suulta vieritetystä kivestä. Kivikin on pääsiäisen merkki. Kivikin saarnaa, ”ensin kuolemasta ja surusta, sitten vapautuksesta ja uudesta elämästä, jopa ilosta.”
Huovinen esittelee myös Jeesuksen hautapaikan järjestäneen miehen, Arimatian pikkukaupungista kotoisin olevan Joosefin. Hän oli ehkä Jeesuksen salainen opetuslapsi, joka ei juuri uskostaan puhellut. Huovisen mukaan moni mies voi samastua häneen: ”Joosef vain tarttuu toimeen ja valmistaa haudan.” Niin mies näyttää surunsa.
Muuten miesten toiminta ei Jeesuksen viimeisillä hetkillä ollut kovin kunniakasta. Naiset olivat keskeisessä osassa hänen ristinsä juurella ja haudalla. He olivat ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia.
Huovinen pohtii kirjassaan paljon naisten roolia. Miksi naiset mainitaan haudalla ennen miehiä? Rakastivatko naiset enemmän kuin miehet? Kestivätkö ja uskalsivatko he enemmän? Pitäisikö miesten ja naisten välistä työnjakoa miettiä uudelleen pääsiäisaamun valossa?
Kivi-teemaan liittyen Huovinen toteaa, että on epäilysten, itsekkyyden ja rakkaudettomuuden kiviä, myös miesten ja naisten välillä. Kuka vierittäisi nämä kivet pois sydämemme hautakammioiden ovilta?
Pääsiäisen tapahtumat elävät näissä Huovisen pohdinnoissa. Uusi ilo. Pääsiäisen evankeliumi on oiva lahjakirja. Se on kauniisti toimitettu ja kuvitettu.
Jaa tämä artikkeli: