Arvio: Tietoisuus torjuu alakuloa
Etäisyyden saaminen omiin kalvaviin ajatuksiin estää alakuloa syvenemästä.
”Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on tietoisuutta, joka saavutetaan kiinnittämällä nykyhetkessä, tieten tahtoen ja arvostelematta, huomiota asioihin sellaisina kuin ne ovat.”
Näin määrittelevät psykologian tohtorit Zindel Segal, Mark Williams ja John Teasdale sen, mitä he tarkoittavat tietoisella läsnäololla eli mindfulnessilla.
Tietoinen läsnäolo on tullut tutuksi erityisesti rauhoittumiseen ja stressin vähentämiseen tähtäävänä pysähtymiskeinona. Moni on voinut kokea, kuinka olo kohenee ja tarkkaavaisuus paranee harjoituksen myötä.
Mindfulness masennuksen hoidossa -kirjan kirjoittaneet herrat ovat tutkineet vuosikymmenen, kuinka tietoista läsnäoloa voitaisiin käyttää masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Monissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joiden mukaan tietoiseen läsnäoloon perustuvalla kognitiivisella terapialla (MBCT, mindfulness-based cognitive therapy) voidaan vähentää tehokkaasti masennusten uusiutumista varsinkin niillä, joilla on jo takanaan useampi vakava masennusjakso. Hoitoa verrataan jo lääkehoidon vaikuttavuuteen.
Tieto on merkittävä, sillä monen mieli on vaarallisen matalalla ja mielenkiinto kateissa. WHO:n mukaan depressio tulee vuosikymmenen loppuun mennessä aiheuttamaan maailmanlaajuisesti toiseksi suurimman rasitteen kaikista sairauksista.
Zindel Segalin ja kumppaneiden mukaan masentuneen ajatukset pyörivät haitallisessa määrin menetyksen, epäonnistumisen, arvottomuuden ja hylkäämisen ympärillä.
Masennusta aiheuttavat paitsi koetut menetykset myös kielteiset ajatukset, jotka itsessään aiheuttavat masennusta. Vaikka kielteinen ajattelu ei olisikaan masennuksen syy, se vähintäänkin ylläpitää masennusta.
Alakuloa jyrkentää taipumus vatvoa omia ongelmia loputtomiin ilman, että siitä on itselle mitään muuta kuin haittaa. Asian hautominen siis vain vaikeuttaa alakuloa.
Tietoinen läsnäolo auttaa alakuloista hahmottamaan paremmin, että ajatukset ja mielialat ovat vain ajatuksia ja tunteita. Ne eivät ole totuuksia hänestä tai häntä ympäröivästä maailmasta. Masennuskaan ei ole koko kuvan henkilöstä.
Tietoisuustaitojen avulla meditoijat oppivat saamaan jopa elintärkeää etäisyyttä omiin ajatuksiinsa ilman, että he pyrkivät muuttamaan niitä mitenkään. Samalla heidän liikkumatilansa niiden suhteen kasvaa. Masentuneet oppivat tarkkailemaan paremmin oireitaan, jolloin he voivat hoitaa itseään paremmin ja tehdä jotain sellaista, jonka he tietävät helpottavan alakuloa.
Paradoksaalisesti ongelmien ratkaisuyrityksistä siirrytään tietoisen läsnäolon kautta mielentilaan, jossa asioiden annetaan vain olla. Näin myrkyllisten ajatusten voima heikkenee, ja viisaat ratkaisut kypsyvät.
Mindfulness masennuksen hoidossa -kirja alkaa valaisevalla johdannolla siitä, kuinka tietoisuustaitoihin perustuva hoito on kypsynyt vuosien mittaan. Kirja sisältää kahdeksan viikon mietiskelyohjelman ohjemonisteineen ja verkkoaineistoineen. Vaikka ote on varsin ammatillinen, jokainen tietoisesta läsnäolosta kiinnostunut löytää tästä järkäleestä lukemista.
Susan M. Orsillon ja Lizabeth Roemerin Mielekkäästi irti ahdistuksesta – tietoisen läsnäolon menetelmä osoittaa, että mindfulness voi auttaa myös ahdistuksen kanssa kipuilevia. Vaikka ongelma on eri, sitä lähestytään samalla tavoin kuin masennusta: hyväksyen, lempeästi ja tarkkaillen.
Zindel V. Segal, J. Mark G. Williams ja John D. Teasdale: Mindfulness masennuksen hoidossa. Basam Books 2014.
Susan M. Orsillo ja Lizabeth Roemer: Mielekkäästi irti ahdistuksesta – tietoisen läsnäolon menetelmä. Basam Books toinen painos 2014.
Jaa tämä artikkeli: