Euroopan eduskunta. Parlamentin täysistunnot pidetään kerran kuussa Strasbourgissa Ranskassa. Suuri osa työstä tehdään kuitenkin valiokunnissa Brysselissä.

Arvokasta työtä EU:ssa

Suomi valitsee 13 edustajaa EU-parlamenttiin 25.5. Toimiiko EU oikeasti omien, julkilausuttujen arvojensa mukaan?

• 07.04.2014 13:15

Teksti Eira Serkkola
Kuvat Euroopan parlamentti
Kirkko ja kaupunki kysyi asiaa kahdeksan puolueen edustajilta. Kysymyksiin vastasivat mepit Sari Essayah (kd), Anneli Jäätteenmäki (kesk), Eija-Riitta Korhola (kok), Mitro Repo (sd), Sampo Terho (ps) ja Nils Torvalds (r). Heidi Hautala (vihr) oli Euroopan parlamentin jäsen 2009–2011. Vasemmistoliitosta kysymyksiin vastasi eduskunta-avustaja Antero Eerola. Kaikki kahdeksan ovat ehdokkaina EU-vaalissa.

Sari Essayah	Heidi Hautala	Anneli Jäätteenmäki	Eija-Riitta Korhola	Mitro Repo	Sampo Terho	Nils Torvalds	Antero Eerola

1. Mihin päätökseen tunnet vaikuttaneesi päättyvällä kaudella?

Sari Essayah: Olen ollut Euroopan unionin parlamentin pääneuvottelija yhtenäisen euromaksualueen voimaansaattamisessa. Pankit eivät voi enää veloittaa asiakkailta ylimääräistä ulkomaille maksamisesta, ja yhtenäinen maksualue on toimivien sisämarkkinoiden edellytys.

Heidi Hautala: Ihmisoikeusvaliokunnan puheenjohtajana pystyin vaikuttamaan merkittävästi siihen, että perustettaessa unionin ulkosuhdepalvelua vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tuli olennaiseksi osaksi sen toimintaa.

Anneli Jäätteenmäki: Esitin pakistanilaista Malala Yousafzaita Saharov-palkinnon saajaksi omassa valiokunnassani, ja hän voitti palkinnon. Malala on 16-vuotias tyttöjen oikeuksien puolestapuhuja, joka joutui Talibanin murhayrityksen kohteeksi.

Eija-Riitta Korhola: Biopolttoaineiden kestävyyskriteerit olisivat paljon huonommat ilman sitä työtä, jonka tein. Olen yrittänyt raivata tilaa ja kysyntää metsäpohjaisille biopolttoaineille, mikä on todella tärkeää suomalaisille metsäyhtiöille ja sitä myöten työllisyydelle.

Mitro Repo: Olen vaikuttanut etenkin eurooppalaiseen kuluttajapolitiikkaan. Olen aktiivisesti puolustanut suomalaisen kuluttajansuojan korkea tasoa sekä ajanut etenkin heikommassa asemassa olevien kuluttajien asemaa.

Sampo Terho: Kaikki päätökset syntyvät satojen edustajien yhteistyön tuloksena. Tuntuisi epärehelliseltä osoittaa jotain tiettyä päätöstä ja ottaa kunnia siitä. Edustan omia ja puolueeni arvoja, joita ajan äänestyksissä johdonmukaisesti.

Nils Torvalds: Ylivoimaisesti mielenkiintoisin oli loppukauden raportti Troikan eli Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston toiminnasta kriisimaissa Kreikassa, Kyproksessa, Portugalissa ja Irlannissa. Matkojen aikana pystyin vaikuttamaan keskustelujen suuntaan ja siten raportin linjauksiin.

2. Mitkä ovat kokemuksesi mukaan keskeiset arvot, joiden pohjalta EU toimii?

Antero Eerola: EU on ennen muuta markkinavoimien, pääomaliikkeiden ja kilpailun vapauttamisen projekti. Toisaalta EU on sitoutunut demokratian, oikeusvaltion, vähemmistöjen ja osittain myös sosiaalisten oikeuksien puolustamiseen. EU:n pitäisikin painottaa näitä tekijöitä taloudellisia arvoja enemmän.

Essayah: Perussopimuksissa EU on sitoutunut edistämään vapautta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, mutta näidenkin toteuttamistavoista on välillä erilaisia tulkintoja. Euroopan arvo- ja kulttuuriperintö kumpuaa juutalais-kristillisestä perinteestä.

Hautala: EU:n perustamissopimuksen arvoja ovat ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen edistäminen ja kestävän kehityksen huomioiminen. Aina käytäntö ei vastaa julistuksia, ja kaksoisstandardeista pitää päästä eroon.

Jäätteenmäki: EU:n julkilausuttuja arvoja ovat ihmisoikeudet ja demokratia sekä oikeusvaltion ja hyvän hallinnon periaatteet. Valitettavasti EU ei aina itse toimi näiden perusarvojen ja periaatteiden mukaisesti. Erityisesti hyvässä hallinnossa ja avoimuudessa on paljon petrattavaa.

Korhola: Kyllä EU ottaa varsin tosissaan globaalin vastuun ja ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamisen.

Repo: EU on perustettu näille arvoille: vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Olen työssäni järjestelmällisesti peräänkuuluttanut, että unionin on kaikessa politiikassaan toimittava arvojensa mukaisesti. Kaksinaismoralismin vaara on todellinen.

Terho: Kaikki jäsenmaat allekirjoittavat ainakin paperilla ihmisoikeudet, joita voidaan pitää jonkinlaisena jaettuna minimitasona. Mutta kaikkien jäsenmaiden arvot eivät ole yhteisiä.

Torvalds: EU väittää aina toimivansa ihmisoikeuksien ja vapauksien puolesta. Kriisit ovat kuitenkin johtaneet siihen, että EU:n talouslainsäädäntö on ottanut selkeän etumatkan muista lainsäädännön aloista. Tämä tarkoittaa myös, että ihmisoikeudet ja vapaudet ovat työntyneet taka-alalle.

3. Miten EU on mielestäsi puolustanut ihmisoikeuksia ja rauhaa tällä kaudella?

Eerola: EU:lla on johdonmukaisuusongelma. Vaikka virallinen historiankirjoitus sanoo, että EU on rauhanprojekti, unionille luodaan jatkuvasti sotilaallisia rakenteita ja yhteistä puolustuspolitiikkaa ja EU:lla on omat taistelujoukot. Toisaalta Ukrainan kriisi osoittaa, että EU joustaa arvoissaan, jos pelissä ovat geopoliittiset intressit. EU-parlamentti piti Ukrainan nykyistä hallituspuoluetta Svobodaa rasistisena ja antisemitistisenä vuonna 2012, mutta nyt se kelpaa liittolaiseksi.

Essayah: EU ja sen jäsenmaat yhdessä ovat maailman suurin kehitysavun antaja ja siten rauhan ja ihmisoikeuksien edistäjä. Lisäksi Euroopan parlamentissa on käsitelty satoja päätöslauselmia, joilla on lisätty tietoisuutta ihmisoikeusrikkomuksista ja luotu poliittista painetta toimia toisin. Kuitenkin EU:n konkreettiset keinot puuttua konflikteihin ovat vähäisempiä.

Hautala: Unioni on erottautunut lukuisista maailman maista vastustamalla homoseksuaalien syrjintää Afrikassa ja myös joissakin jäsenmaissaan sekä ihmisoikeuspuolustajiin diktatuurimaissa kohdistunutta vainoa, ja muistuttamalla Yhdysvaltoja Guantanamon vankileirin laittomuudesta. Unionin kehityspolitiikka on myös työtä konfliktien ja sotien ehkäisemiseksi.

Jäätteenmäki: EU on äänekäs ihmisoikeuksien puolustaja – erityisesti parlamentti ottaa usein ja välillä ärhäkkäästikin kantaa ihmisoikeusrikkomuksiin kolmansissa maissa. Mielestäni EU:lta oli rauhan teko se, että jäsenmaat yksiäänisesti tuomitsivat Venäjän toimet Krimillä ja vaativat osapuolia neuvottelemaan.

Korhola: Mielestäni olemme olleet ryhdikkäitä Turkin suhteen. Reagoimme esimerkiksi Gezin aukion tapahtumiin välittömästi, ja olemme ilmaisseet, etteivät jäsenyysneuvottelut voi edetä, jos Turkki jatkaa ihmisoikeusloukkauksia.

Repo: Unioni on hyväksynyt ensimmäisen kokonaisvaltaisen ihmisoikeusstrategian. Lisäksi EU on saattanut valmiiksi Lissabonin sopimuksessa sovitun Euroopan ulkosuhdehallinnon, jonka läpileikkaavana elementtinä ovat ihmisoikeudet. Johdonmukaistamalla ihmisoikeuspolitiikkansa EU kykenee edistämään ihmisoikeuksia maailmalla entistä paremmin.

Terho: Parlamentti on ottanut kantaa useisiin ihmisoikeusrikkomuksiin niin unionin sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Se on tuominnut esimerkiksi vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää.

Torvalds: EU on puhunut paljon – varsinkin muiden alueiden ihmisoikeuksista. Jäsenmaat eivät kuitenkaan noudata hienoja periaatteitaan.

4. Voiko EU luoda itselleen tiukempia ympäristönormeja kuin kilpailijamaat?

Eerola: Voi ja varmasti pitäisikin. Ympäristönormeja ei pidä nähdä vain kustannustekijänä. Ne voivat luoda suuntaa uudelle tuotannolle. Ympäristönsuojelu tarvitsee paitsi globaaleja sopimuksia, myös tienavaajia. Yksi esimerkki ovat EU:n tiukat tavoitteet uusiutuvien energialähteiden käytössä ja kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Samalla korkeasta työllisyydestä on pidettävä huolta.

Essayah: Toki voi, mutta olisi järkevää pyrkiä globaaleihin sopimuksiin, jolloin saastuttavaa teollisuutta ei siirrettäisi heikompien ympäristönormien ja huonomman valvonnan takia esimerkiksi kehitysmaihin.

Hautala: Unioni on ollut ja on edelleen globaalin ilmastopolitiikan edelläkävijä. Jonkun pitää näyttää esimerkkiä, koska aikaa ei ole hukattavaksi.

Jäätteenmäki: EU:n ei pidä luoda sellaisia ympäristönormeja, jotka ajavat työpaikat pois Euroopasta. Kestävää kehitystä ei ole se, että ostamme tavaroita maista, joissa ympäristönormit ovat heikompia. Rikkidirektiivi loi tilanteen, jossa EU:n sisälläkin asetettiin alueita eriarvoiseen asemaan. Direktiivi olisi pitänyt toimeenpanna samalla aikataululla Välimerellä kuin Itämerellä.

Korhola: Se ei valitettavasti useinkaan kannata. Monet ympäristöongelmat ovat globaaleja, ja jos teemme yksipuolisia tiukkoja toimia, heikennämme juuri parhaiden toimijoiden kilpailukykyä. Yksipuolisen ilmastopolitiikkaansa takia EU on kasvattanut globaaleja päästöjä ja jopa omiaan, koska tuomme entistä enemmän tavaraa EU:n ulkopuolelta, jossa ne tehdään isommin päästöin.

Repo: Kyllä voi. EU-politiikan perusajatuksena on harmonisoida jäsenvaltioiden ympäristölainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden kansalliset ympäristönormit voivat olla EU-normeja tiukemmat. EU ei kuitenkaan voi yksin vastata globaalin ympäristöpolitiikan onnistumisesta. Nousevien talouksien tulee sitoutua tasapuolisiin päästövähennyksiin. Tästä syystä tarvitaan reiluja globaaleja pelisääntöjä.

Terho: Kyllä voi ja on luonut. Hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita ainakin päästökauppa ja rikkidirektiivi, jotka ovat heikentäneet monen suomalaisen yrityksen asemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Torvalds: EU on jo tehnyt niin esimerkiksi autojen päästöarvojen kohdalla. Teollisuus itki alussa, mutta sopeutui erittäin nopeasti ja kehuu nyt aikaansaannoksiaan – ja ihan syystä.