Aseman ääni
Kuva: Eeva Mehto

Kuva: Eeva Mehto

Aseman ääni

Millainen on mies, joka opastaa junamatkustajia oikeisiin juniin ja asemille?

Ainakin hänellä on testatusti miellyttävä ääni, sillä Reidar Wasenius voitti sekä yleisöäänestyksen että VR:n sisäisen äänestyksen junakuuluttajaksi. Wasenius valittiin junien viralliseksi ääneksi VR:n ulkopuolelta, vaikka uusi ääni oli tarkoitus ottaa konsernin sisältä.

Isoäiti innosti aikoinaan pojan Yleisradion lasten- ja nuorten toimitukseen. Reidar Waseniuksen ääniura alkoi jo 12-vuotiaana. Hän puhui suomeksi ja ruotsiksi kieliohjelmissa ja radioteatterin kuunnelmissa.

Nuorukaisena Wasenius aloitti tietotekniikan opinnot. Nokia ja Samsung olivat tehokkaita järjestelmällisyyden koulutuspaikkoja. Hyvä ura ja loistava palkka houkuttivat, mutta kiire ja vaatimustaso lisääntyivät tappavaa tahtia.

– Minulla oli paljon ideoita, ja minua pyydettiin moneen suuntaan. Ahmin nälkäisenä asioita, mutta jouduin huomaamaan, että kaikkea ei pysty tekemään.

Radio houkutti toimittamaan, kouluttamaan sekä valmentamaan, ja it-opinnot jäivät puolitiehen.

– Huomasin, että tietokoneen tekoälyn kehittäminen ei ole läheskään niin kiinnostavaa kuin aitoon ihmisälyyn tutustuminen.

Seitsemän vuotta sitten Reidar Wasenius joutui tiukan paikan eteen.

– Äiti sairastui syöpään, itselläni todettiin kasvain ja edessä oli avioero. Jouduin todella miettimään syntyjä syviä. Minun oli pakko pysähtyä miettimään, mitä haluan tehdä loppuelämälläni ja mitkä ovat ne asiat, joista en tingi.

Vuonna 2012 Reidar Wasenius perusti Briim Centerin eli Aivokuntokeskuksen.

– Aivokuntoilu on hyvin uutta. Odotan innolla sitä päivää, jolloin aivoja treenataan yhtä luontevasti kuin lihaksia.

– Iän myötä ihminen kypsyy ja alkaa pohtia, kuka hän oikeastaan on. Itse olen työnarkomaani. Se on syvin olemukseni, ja olen onnellinen siitä.

Ohjauksen ohessa Wasenius treenaa tietysti omiakin aivojaan, ja vielä monella tavalla. Elämän suurin haaste on, miten jakaa aika yksityisyrittäjän työn ja pojan kesken.

– Olen intohimoinen kasvattaja.

Yksinhuoltajaisä vietti heinäkuussa poikansa kanssa viikon ilman sähköä ja internetiä Tove Janssonin maagisella kallioluodolla. Yhdessä tutkittiin lintuja, luettiin, piirrettiin, pelattiin korttia ja lautapelejä.

– Valmistimme ruokaa Tove Janssonin välineillä ja luimme kirjahyllyssä olevia Muumi-kirjoja. Oli elämys viettää aikaa Janssonin kalusteiden keskellä. Se viikko oli minulle loman lisäksi mielenkiintoinen psykologinen kokemus ja monipuolinen aivoharjoitus.

Haastattelun jälkeen Reidar Wasenius rientää vetämään aivo-treenejä partioleirille.

– Tärkeintä elämässä on se, että ihminen muuttuu ja kehittyy ja on valmis muutoksille.

P.S. Asun Kampissa 12-vuotiaan poikani kanssa.

Vaadin itseltäni rehellisyyttä itselleni.

Ihmettelen, miksi elämän pitää olla niin lyhyt.

En ole koskaan valmis ihmisenä.

Odotan innolla loppuelämää.

Eeva Mehto

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city