Asiat, joista vaikenemme

Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen professorit Merja Laitinen ja Anneli Pohjola ovat toimittaneet pohtimista antavan kirjan vaietuista tabuista, joita löytyy yhteiskunnasta yhä yllättävän paljon.

• 12.11.2009 11:37

Tabulla viitataan teoksessa kulttuurisidonnaisesti määriteltyihin kieltoihin, joiden rikkominen voi merkitä sosiaalisen järjestyksen rikkomista hurjallakin tavalla. Toisaalta käsitteellä kuvataan myös vaihtoehdottomuutta, joissa on mukana enemmän vaikenemista kuin suoranaisia kieltoja.

Maallisen kulttuurin ohella tabuja on luonut kristillinen kulttuuri. Tuula Uusitalon artikkelissa esimerkkinä on suhtautuminen itsemurhaan. Kielteisen kannan itsemurhaan vakiinnutti keskiajalla katolinen filosofi ja teologi Tuomas Akvinolainen. Hän määritteli itsemurhan rikokseksi läheisiä, yhteiskuntaa ja Jumalaa kohtaan, minkä vuoksi sekä kirkko että valtio alkoivat rangaista itsemurhan tehneitä ja sitä yrittäneitä. Rangaistuspykälä poistettiin Suomen kirkkolaista vuonna 1869 ja yleisestä laista vuonna 1889. Itsemurha koettiin vielä tämänkin jälkeen pitkään häpeällisenä ja vaiettavana tekona.

Anneli Pohjola kokee tabut haasteelliseksi tutkimusaiheeksi erityisesti niiden kerroksellisen ja ristiriitaisen luonteen vuoksi. Niihin liittyvät samalla sekä pyhän että pahan näkökulmat, joista uskontohistorialliset tabut ovat hyviä esimerkkejä. Pohjolan mukaan pyhä kuitenkin on maallistuneena aikanamme arkipäiväistynyt, ja pyhiä voivat olla myös yhteiskunnalliset perusinstituutiot, kuten perhe ja vanhemmuus. Pyhä on ylevöitetty, ja tabuilla on tässä suhteessa suojeleva rooli. Keskeistä on tietää, mitä tai keitä tabut suojelevat.

Tabujen kahleet. Toimittaneet Merja Laitinen ja Anneli Pohjola. Vastapaino 2009. 296 s., 34 e.