Rauli Heinon ensimmäinen kriteeri valittaessa galleriaan taiteilijoita on se, että hän itse pitää töistä. Kuva: Sirpa Päivinen

Asiaton oleskelu sallittu

Uskallatko astua sisään taidegalleriaan?

• 12.11.2009 11:38

Dianapuiston kupeessa, Erottaja 9:n sisäpihalla, on Taidemaalariliiton tm•galleria. Kello yhdentoista aikaan aamupäivällä gallerian valot syttyvät, ja se avataan yleisölle. Muita galleriavieraita ei näy, mutta astun rohkeasti sisään.

Gallerian muodostaa yksi suuri, epäsymmetrinen huone, jonka korkeilla seinillä on maalauksia. Seinän takana ovat Taidemaalariliiton toimistotilat ja taiteilijatarvikemyynti. Näyttelysihteeri Katariina Lager ja projektityöntekijä Jukka Siikala päivystävät.

– Me kerromme mielellämme näyttelystä, jos joku kysyy, mutta näyttelyyn voi jokainen tutustua kaikessa rauhassa yksin, Katariina Lager kertoo.

Taidemaalariliiton omistaa tm•gallerian. Sen näyttelyistä päättää viisihenkinen näyttelytoimikunta. Taiteilijat saavat tilan käyttöönsä aina kolmeksi viikoksi kerrallaan ja maksavat siltä ajalta vuokraa. Myydyistä töistä galleria perii 25 prosentin provision.

Teoksen viereen ilmestynyt punainen täplä tarkoittaa ”myyty” ja vihreä täplä ”varattu”.
– Taideteoksen hankinta on niin iso asia, ettei sitä tarvitse kerralla päättää. Toisaalta johonkin teokseen voi rakastua yllättäen. Jos ei heti ole rahaa, voi tehdä korottoman osamaksusopimuksen.

Uskaltaako galleriaan tulla katsomaan taidetta, jos ei ole varaa eikä aikomustakaan ostaa teoksia? Vai tuleeko tunne, että gallerian pitäjä katseleekin tulijaa ja arvioi, onko hänestä taiteen ostajaksi?
– Kaikki ovat tervetulleita sellaisena kuin ovat, vakuuttaa Katariina Lager.

Saa katsoa vapaasti ja olla ymmärtämättä

Galleria Heino on saanut nimensä perustajansa ja omistajansa Rauli Heinon mukaan. Ensimmäisen galleriansa hän perusti pienehköön tilaan Bulevardille 2002 ja runsaat kolme vuotta sitten toiminta siirtyi Uudenmaankadulle noin 200 neliömetrin tiloihin. 

Heino ei peri taiteilijoilta lainkaan tilavuokraa, sen sijaan myydyistä töistä peritään pääsääntöisesti 50 prosentin provisio. Viime vuosina Heino on laajentanut toimintaansa ulkomaisten messujen suuntaan. Halukkaita taiteilijoita on jonoksi asti. Kuinka galleristi valitsee ne, joiden työt pääsevät esille?

– Ensimmäinen kriteeri on, että itse pidän taiteilijan töistä. Toiseksi pyrin löytämään sellaista, joka vetoaa sekä yleisöön että taidekentän ihmisiin, Rauli Heino kertoo.

Galleria Heinossa on esillä pääasiassa suomalaista nykytaidetta. Ensireaktio voi olla, että tuosta minä en ymmärrä mitään.

– Kaikki saavat katsoa ja kokea omalla tavallaan, mitään oikeaa tapaa ei ole, korostaa galleriassa työskentelevä Leea Vartia.

Nuoret ovat selvästi rohkeampia galleriavieraita kuin ikäihmiset, jotka usein saattavat olla hiljaa kuin pyhätössä. Galleristit vakuuttavat, että saa puhua ääneen ja kysyä eikä tarvitse olla asiantuntija.

Uusin nykytaide tulee ensiksi esille juuri gallerioissa. Museoihin työt tulevat vasta seuraavassa vaiheessa.

– Sitä paitsi gallerioissa voi nähdä töitä, jotka sitten päätyvät yksityisiin kokoelmiin eivätkä ehkä tule enää koskaan julkisesti nähtäville, Heino toteaa ja toivottaa kaikki tervetulleiksi.

Tm-galleria, Erottajankatu 9 B, sisäpiha, avoinna ti–pe 11–17, la 11–16, su 12–16.
Ilpo Alhon maalauksia 11.3.–29.3.
Galleria Heino, Uudenmaankatu 16–20, avoinna ti–pe 11–17, la-su 12–16.
Pekka Luukkolan luontovalokuvia 29.3. saakka.