Asukkaat löytävät seurakunnan tiloihin
Kirkolla kokoonnutaan. Suntio Jaana Kangas ja Tammisalo-seuran puheenjohtaja Karl-Johan Lönnroth ovat tuttuja toisilleen. Tuorein osoitus seurakunnan ja asukasyhdistyksen yhteistyöstä on Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen virsirunous- ja kansanlaulumessu, joka järjestetään Tammisalon kirkossa ensi syksynä.

Kirkolla kokoonnutaan. Suntio Jaana Kangas ja Tammisalo-seuran puheenjohtaja Karl-Johan Lönnroth ovat tuttuja toisilleen. Tuorein osoitus seurakunnan ja asukasyhdistyksen yhteistyöstä on Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen virsirunous- ja kansanlaulumessu, joka järjestetään Tammisalon kirkossa ensi syksynä.

Asukkaat löytävät seurakunnan tiloihin

Kaupunginosien asukasyhdistykset tekevät tiivistä yhteistyötä seurakuntien kanssa.

Tammisalo-seuran puheenjohtajan Karl-Johan Lönnrothin mukaan elävä kotiseutu on itseisarvo. Siksi on tärkeää, että myös kirkon toiminta alueella on vilkasta.

– Kirkko muodostaa monilta osin myös kaupunginosamme toiminnallisen keskuksen, hän sanoo.

Tammisalo-seura on poliittisesti ja elämänkatsomuksellisesti sitoutumaton, mutta sen yhteydet Roihuvuoren seurakuntaan ovat tiiviit, ja seuraan kuuluu runsaasti aktiivisia seurakuntalaisia. Seuran hallitukseen pyritään aina saamaan yksi jäsen, jolla on yhteyksiä seurakuntaan. Useamman vuoden seuran hallitukseen on kuulunut kirjailija ja kirkolliskokousedustaja Anna-Mari Kaskinen, joka on Roihuvuoren seurakunnan kirkkoherran puoliso.

Seuralle on tärkeää, että kirkko avaa ovensa sen kokoontumisille ja tilaisuuksille.

– Hallituksemme kokoontuu säännöllisesti kirkolla, vaikka pyrimmekin kokoontumaan myös muiden alueen toimijoiden tiloissa, Karl-Johan Lönnroth sanoo.

Myös kaikki asukasillat ja yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset pidetään seurakuntasalissa. Vuoden suurimmassa tapahtumassamme, Elojuhlassa, kuullaan seurakunnan tervehdys. Itsenäisyyspäivän juhla järjestetään aina yhdessä seurakunnan kanssa.

– Nämä tilaisuudet kokoavat suuren joukon eri-ikäisiä tammisalolalaisia.

Asukasyhdistyksen ja seurakunnan tavoitteet ovat Karl-Johan Lönnrothin mukaan monessa suhteessa samansuuntaiset. Molemmat tavoittelevat asukkaita, joille kotiseutu ja sen kehittäminen ovat tärkeitä.

– Haluamme parantaa ihmisten arkea ja antaa eväitä yhdessäoloon. Näin luomme puitteita hyvään elämään. Ihmisten sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on paljon yhteistä kosketuspintaa asukasyhdistyksen ja seurakunnan kanssa, Lönnroth sanoo.

Vuosaari-seuran puheenjohtajan Anja Hinkkasen mukaan yhdistykseen kuuluu sekä kirkkoon kuuluvia että kuulumattomia. Kirkko on antanut hyvät puitteet esimerkiksi eri juhlapäivinä järjestettyihin konsertteihin.

– Seurakuntasalia saadaan käyttää vaikkapa palstaviljelijöiden tiedotustilaisuuksiin, Hinkkanen sanoo.

Kirkkoon kuulumattomilla yhdistyksen hallituksen jäsenillä saattaa Hinkkasen mukaan olla eriäviä mielipiteitä siitä, miten kirkon kanssa tehdään yhteistyötä.

– Yhteistoimintaa saatetaan arastella, kun eletään Vuosaaren kaltaisessa monikulttuurisessa asuinympäristössä. Minusta on tehtävä rohkeasti kirpeistä vastaväitteistä huolimatta. Myös seurakuntalaiset ovat paikallisia asukkaita, jonka etuja kotiseututyö vaalii, Hinkkanen tuumii.

Arja Hinkkanen tunnustautuu aktiiviseksi seurakuntalaiseksi. Hän on ollut mukana järjestämässä musiikkitilaisuuksia ja iltahartauksia.

Vuosaaren kiertoajeluilla hän vie matkailijoita itähelsinkiläisiin kirkkoihin sekä Merimieskirkkoon, josta myös on tullut yhdistykselle tärkeä yhteistyökumppani.

Lauttasaaressa asukasyhdistyksen ja seurakunnan yhteistyö keskittyy seurakunnan tarjoamiin tiloihin sekä saarelaisia yhdistäviin tapahtumiin. Lauttasaari-seuran puheenjohtajan Ville Elomaan mukaan jatkossa voitaisiin keskustella esimerkiksi uusien lauttasaarelaisten lähestymisestä yhdessä.

– Seurakunta tavoittaa kaikki tänne muuttaneet. Voisimme neuvotella siitä, että seurakunnan lähettämään kirjeeseen voitaisiin saada myös seuran tiedote mukaan, Elomaa kaavailee.

Syyskuussa seura järjestää Lauttasaari-juoksun. Kirkkoherra Juha Rintamäki on ehdottanut, että osa juoksijoiden osallistumismaksuista voitaisiin kanavoida Kirkon Ulkomaanavun kautta Opettajat ilman rajoja -hankkeelle.

– Periaatteessa suhtaudumme myönteisesti, kunhan käytännön järjestelyistä sovitaan, Elomaa lupaa.

Jaa tämä artikkeli: