Ihana aurinko paistaa pian taas täydeltä terältä. UV-säteilyltä kannattaa kuitenkin suojautua, koska 95 prosenttia ihosyövistä on ehkäistävissä. Kuva: Thinkstock
Aurinkolomat näkyvät ihosyöpinä
Valo lisääntyy ja samalla auringon ultraviolettisäteily kasvaa. Ihana valo ei olekaan kiva juttu kaikille, koska ihosyövistä vaarallisin eli melanooma on tällä hetkellä yksi nopeimmin yleistyvistä syövistä.
Huono uutinen onkin se, että kymmenen vuoden kuluttua melanoomaan sairastuneita on Suomessa yli 60 prosenttia enemmän kuin nykyään. Hyvä uutinen taas on se, että kuolleisuus siihen on vähentynyt. Ja paras uutinen taitaa olla se, että suurin osa ihosyövistä on vältettävissä UV-säteilyltä suojautumalla.
– On arvioitu, että jopa 95 prosenttia kaikista ihosyövistä on ehkäistävissä järkevämmällä aurinkokäyttäytymisellä, kertoo ylilääkäri Eeva Ollila Syöpäjärjestöistä.
Ihosyöpään sairastumiseen voi siis vaikuttaa itse suojautumalla palamiselta auringossa ja välttämällä pitkään jatkuvaa säännöllistä altistumista auringonvalolle. Nimittäin ihon palaminen ja suuret äkilliset annokset aurinkoa, esimerkiksi etelänmatkoilla, lisäävät erityisesti melanoomaan sairastumisen riskiä.
Lapsuudessa ja nuoruudessa palaminen on erityisen haitallista. Jos iho punottaa lievästi, se on jo palanut. Erityisen herkkiä ovat vaaleaihoiset, pisamaiset, sinisilmäiset, herkästi palavat ja huonosti ruskettuvat ihmiset. Oka- ja tyvisolusyöpiin sairastumisen riskiä puolestaan kasvattaa koko elinaikana kertyneen UV-säteilyn määrä.
Tällä viikolla julkaistujen tuoreimpien tilastojen mukaan toissa vuonna melanoomaan sairastui yli 1400 ihmistä ja muihin ihosyöpiin sairastuneita oli lähes 1 800. Yhteensä siis 3200 sairastui ihosyöpiin vuonna 2013.
Auringosta voi nauttia terveellisesti, kun ei anna ihon palaa. Pitäisi oleskella mieluiten varjossa ja muistaa suojata itseään aurinkorasvalla, vaatteilla, hatulla ja aurinkolasein. Solariumissa ei pitäisi käydä lainkaan.
– Tarkkaile ihoasi ja tarkistuta epäilyttävät ihomuutokset. Jos näitä ohjeita noudatettaisiin, voisimme tulevaisuudessa esitellä mukavampia tilastoja. Lähivuosinahan ihosyöpiin sairastavien määrä kasvaa, koska altistus on jo tapahtunut, muistuttaa Eeva Ollila.
Asiantuntijoiden mukaan mitään tarkkaa aikarajaa auringossa oleilulle ei voida antaa, koska jokaisen sietokyky on yksilöllinen. Ruskettumisen antama suoja on yllättävän vähäinen, vain 4–5 suojakerrointa, vastaava.
– Olennaista on välttää palamista. Aurinkorasvaa levitetään usein liian vähän ja harvoin, sitä kannattaisi mieluummin lotrata. Alle 30 suojakertoimen aurinkorasvaa en suosittele ostamaan, vinkkaa Eeva Ollila.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemän kyselyn mukaan ihmiset ovat melko hyvin selvillä auringonvalon haitallisista vaikutuksista. Silti aurinkoa otetaan tarkoituksella melko paljon, vaikka riskit tiedetään.
Lähes 90 prosenttia yli 2 200 vastaajasta tiesi UV-säteilyn vanhentavan ihoa. Lähes 70 prosenttia tiesi, että jo lievästi punoittava iho on palanut.
– Silti iso osa vastaajista, 55 prosenttia, piti UV-säteilyä pienenä riskinä terveydelleen. Kolme neljäsosaa oli kuitenkin huolissaan UV-säteilyn terveysriskeistä. Miehet ja matalammin koulutetut olivat vähemmän tietoisia riskeistä kuin naiset ja korkeammin koulutetut. Olemmekin miettineet erityisesti miehille suunniteltua kampanjaa tästä aiheesta, kertoo tutkija Katja Kojo STUK:sta.
Kaksi kolmasosaa vastaajista otti aurinkoa. Yleisempää auringonotto oli alle 20-vuotiailla ja keski-ikäisillä, 40–60-vuotiailla, matalasti koulutetuilla ja perheellisillä. Mutta vaikka perheelliset ottivat aurinkoa enemmän, he olivat myös perheettömiä tietoisempia riskeistä.
– Toivoisinpa, että rusketus menisi pois muodista, ja ihmiset alkaisivat suojata ihoaan auringolta, Katja Kojo huokaa.
Vaikka aurinkoa otetaan paljon, onneksi sentään 92 prosenttia vastaajista kertoi suojautuvansa itse tai suojaavansa läheisiään auringolta. Suurin osa, 76 prosenttia, piti UV-säteilyltä suojautumista helppona.
Jokainen lasten pihalelujen tai muovisten puutarha- tai parvekekalusteiden kanssa tekemisessä ollut tietää myös, että rankka aurinkoaltistus haalistaa värit, haurastuttaa pintoja ja lyhentää materiaalien elinkaarta.
– Auringon UV-säteily vaurioittaa ihmisten lisäksi myös erilaisia materiaaleja ja lyhentää siten niiden elinkaarta. UV-säteilyn vaikutukset ilmenevät materiaaleissa monenlaisina omainaisuusmuutoksina kellastumisesta halkeiluun, huomauttaa tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta.
Ilmatieteen laitos on yhteistyökumppaneineen kehittänyt uusia menetelmiä materiaalien vanhenemisen tutkimiseen. Tutkimukset auttavat materiaalien suojaamisessa juuri oikeilla suoja-aineilla, pätevien elinaikaennusteiden tekemisessä sekä täsmäajassa vanhenevien materiaalien kehittämisessä.
Jaa tämä artikkeli: