Kuninkaankalliossa asuva Kai Perttilä on selvinnyt vaikeista elämäntilanteista eteenpäin. Hän toivoo voivansa tulevaisuudessa muuttaa tavalliseen vuokra-asuntoon. Kuva: Sirpa Päivinen
Avaimet omaan kotiin
54-vuotias Kai Perttilä avaa kotinsa oven Helsingin Diakonissalaitoksen asumisyksikössä Espoon Pellaksessa. Kuninkaantien varrella sijaitsevassa asumisyksikössä on vuokrattu alkuvuodesta lähtien asuntoja pitkäaikaisasunnottomille.
Perttilän asunto on kalustettu huone, johon kuuluu keittomahdollisuus sekä kylpyhuone.
Hän ei erityisemmin ole halunnut satsata sisustukseen.
”Naiset kyllä sisustavat täällä omia asuntojaan”, tietää Perttilä, jonka omana toiveena olisi tulevaisuudessa vuokrata asunto tavallisilta vuokra-asuntomarkkinoilta.
Miehen elämäntilanne on parantunut Kuninkaantielle muuton jälkeen. Aiemmin hän majaili Olarinluoman ensisuojassa, joka takasi katon pään päälle mutta ei lainkaan yksityisyyttä.
”Nukkumisesta ei tullut mitään, ja pyrin aina lähtemään sieltä kavereiden luokse. Joskus menin hotelliin saadakseni nukkua muutaman yön.”
Henkilökunta ei kyttää
Kuninkaankallion asukkaat tulevat Espoon sosiaalitoimen kautta. Helsingin Diakonissalaitos tarjoaa ostopalveluina sekä tuettua asumista että palveluasumista. Tuetun asumisen piirissä oleva Perttilä voi pyytää tukea henkilökunnalta ympäri vuorokauden, mutta varsinaisia asumispalveluja hänellä ei ole käytössään. Mies hoitaa siivoamisen, kauppareissut, pyykin pesemisen ja kokkaamisen itse.
Vuodevaatteet tulevat talon puolesta, ja asukkaille annetaan muutenkin hygieniaan ja elämänhallintaan liittyvää ohjausta. Mutta ketään ei Perttilän mukaan kytätä. Kukin elää parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan ei häiritse muita.
”Täällä on hyvä henkilökunta, joka jaksaa katsella meitä. Säännöt ovat vapaat, eivätkä ne eroa muusta asumisesta. Minun kerroksessani ei ole ollut häiriöitä”, Perttilä kiittelee.
Palveluasumisen piirissä asuvat ihmiset tarvitsevat kokonaisvaltaisempaa hoitoa, ja he eivät selviäisi esimerkiksi ruuanlaitosta, peseytymisestä, pukemisesta tai ulkoilusta itsenäisesti.
Asunto on perusoikeus
Alkoholin käyttö on sallittu Kuninkaankallion asunnoissa mutta ei yhteisissä tiloissa tai ulkoalueilla. Asumisyksikön johtaja Mika Paasolainen sanoo, että päihteiden totaalikieltoa ei ole asetettu, koska niin kutsutun Asunto ensin -periaatteen mukaisesti asunto on perusoikeus. Asunnon saamisessa ei pidä olla hänen mielestään raitistumisen ehtoa – asunnottomuushan voi olla yksi päihdeongelmaa yllä pitävä tekijä.
Johtajan mukaan ihmiset ovat menettäneet kodin eri syistä. Taustalla saattaa olla esimerkiksi elämänhallinnan puutetta, mielenterveysongelmia, päihteitä, maksamattomista vuokrista aiheutuneita häätöjä, parisuhdeongelmia tai työttömyyttä.
”En halua laittaa asukkaita yhteen muottiin. Se, miksi asukkaat ovat joutuneet asunnottomiksi, on täällä oikeastaan jo historiaa. Pyrimme tukemaan heidän kuntoutumistaan aktiivisen asumisen keinoin”, Paasolainen painottaa.
Leffailloista lampun vaihtoon
Huhtikuussa Kuninkaankallioon kutsuttiin paikan päälle vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita.
Heidän toivotaan alkavan vetää erilaisia harrastusryhmiä tai toimivan asukkaiden tukihenkilöinä. Tavoitteena on luoda mielekästä tekemistä molemmille osapuolille ja vahvistaa asukkaiden sosiaalisia verkostoja.
Kai Perttilä on osallistunut talon aktiivisen asumisen työryhmiin, joissa pyritään kehittämään sekä vapaa-ajan toimintaa että työtoimintaa.
Talossa aiotaan jatkossa järjestää muun muassa urheilumahdollisuuksia, jääkiekon ja formulan kisastudioita sekä leffailtoja.
Työtoiminnassa puolestaan halutaan hyödyntää sitä tietotaitoa ja osaamista, mitä talon 110 asukkaalla on. Asukkaat voivat esimerkiksi osallistua pihan tai kiinteistön kunnostamiseen.
”On järkevää, että lampun vaihtamiseen ei tarvitse aina pyytää ulkopuolista ihmistä”, Perttilä havainnollistaa.
Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot kiven alla
Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta vuoteen 2015 mennessä. Aikaisempien toimenpiteiden ansiosta pääkaupunkiseudulle on jo rakennettu 1250 asuntoa asunnottomille.
ARAn viimevuotisten tilastojen mukaan asunnottomuustilanne oli Espoossa Suomen toiseksi pahin Helsingin jälkeen. Etelä-Suomi on muuttovoittoista aluetta, ja asuntojen tarve kasvaa jatkuvasti.
Asunnottomia auttaa myös Espoon Diakoniasäätiö. Säätiön toimitusjohtaja Heikki Vaiston mukaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja voi olla vaikea löytää. Kuntien pitäisi myös pystyä kaavoittamaan tontteja rakentamista varten.
”Tulevaisuudessa haasteeksi tulee esimerkiksi asuntojen saaminen maahanmuuttajille. Meidän tukiasunnoissamme asuu jo nyt joitakin maahanmuuttajia”, Vaisto kertoo.
Espoon Diakoniasäätiö hallinnoi noin 90:tä asunnottomille tarkoitettua tukiasuntoa, jotka ovat eri puolilla kaupunkia tavallisen asuntokannan joukossa. Säätiön henkilökunta auttaa, jos asumisessa tulee vastaan hankaluuksia ja naapurit valittavat. Ajoissa puuttumalla voidaan estää uusi asunnottomuuskierre.
Tukiasuntojen lisäksi Espoon Diakoniasäätiöllä on noin 70 palveluasumispaikkaa Kilossa. Niihin otetaan asukkaiksi esimerkiksi psykiatrisista sairaaloista tai muista laitoksista kotiutuvia. Laitoksissa pitkään asuneilla ei välttämättä olisi kotiutuessaan muuten asuntoa.
Jaa tämä artikkeli: