Avarampi kristinusko
Tämän päivän kirkko on astetta avarampi kuin vuosi sitten. Viime lokakuussa muuan tv-ohjelma aiheutti noin neljänkymmenen tuhannen ihmisen eron kirkosta. Pääosin siksi, että monet kokivat kirkon suvaitsemattomaksi. Jopa tuli piispoille ja muulle kirkon johdolle kiire panna rivit järjestykseen ja osoittaa, ettemme ole niin ahdaskatseisia, miltä näytämme. Myös seurakuntavaaleissa puhalsivat uudet raikkaat tuulet.
Muutos kirkoksi, jossa on helpompi hengittää, on muhinut jo pitkään. Se ei ole mikään vuoden tai hetken murros. Aste asteelta kirkollinen ilmapiiri on tuulettunut. Ratkaiseva askel otettiin 80-luvulla, kun pappisvirka avattiin myös naisille. Naisteologit ovat keskimäärin miespuolisia kollegojaan avarammin ajattelevia. Heidän osuutensa kasvaessa kirkko on muuttunut hyvään suuntaan.
Jonkinlaista kamppailua kirkon suunnasta käydään jatkuvasti. Kaikki eivät iloitse kehityksestä kohti avarampaa uskontulkintaa ja haluaisivat kääntää kelloa taaksepäin. Yllättävän suuri osa esimerkiksi nuorista miesteologeista ei vieläkään hyväksy naisia pappisvirkaan. Heillä ei kuitenkaan ole kirkossa tulevaisuutta, sillä piispat eivät vihi näin ajattelevia papeiksi. Aika entinen ei koskaan enää palaa.
Nyt monet vanhakantaiset kokevat olevansa kirkossa ahtaalla. Aikansa kirkollista elämää, ilmapiiriä ja julkisuuskuvaa hallinneiden on vaikea tottua siihen, ettei kirkko enää tanssikaan heidän pillinsä mukaan. Niinpä puheet ovat paikoin koventuneet, kuulee muun muassa puhuttavan luopiopiispoista tai porttokirkosta.
Nykypuheissa ajatukseen siitä, että kirkko avartuessaan on luopumuksen tiellä, sisältyy usein toteamus, että vain vanhakantaiset ottavat Raamatun todesta. Tämä on harhaan menevää ja vähän loukkaavaakin puhetta. Kyllä myös avarammin ajattelevat kirkon ihmiset Raamattunsa tuntevat. Heille kuitenkin on tärkeämpää sen ydinsanoma Jumalan armosta ja lähimmäisenrakkaudesta kuin parin vuosituhannen takaisessa yhteiskunnassa ajankohtaisten yksittäisten käskyjen ja kieltojen tuijottaminen.
Avarampi kristinuskon tulkinta syntyy juuri siitä, että tämän päivän oloissa ja tämän päivän tietämyksen valossa pohditaan, mitä Jumalan armo ja lähimmäisen rakastaminen merkitsevät tämän päivän ihmiselle.
Seppo Simola
Päätoimittaja
Jaa tämä artikkeli: