Avioliittolain muutos vaatii perusteltuja vastauksia
Maaliskuussa 2017 voimaan astuva avioliittolain muutos merkitsee uskonnollisille yhteisöille uutta tilannetta. Yhteisöihin kuuluvissa miespareissa ja naispareissa on niitä, jotka haluavat yhteisönsä siunausta avioliitolleen. Miten yhteisöt vastaavat näihin pyyntöihin?
1) Yhteisön tulisi ensisijassa vastata seksuaalivähemmistöihin kuuluville jäsenilleen. Voimmeko vihkiä teidät avioliittoon ja/tai siunata liittonne? Voitteko osallistua yhteisömme elämään tasaveroisina solmittuanne avioliiton? Vai voidaanko avioliittonne tuomita syntinä? Vastaus pitää perustella ja siitä on annettava ohjeita.
2) Avioliittolain muutos merkitsee yhteiskunnan sitoutumista samaan sosiaaliseen hyväksyntään kuin mies-naispareilla on ollut tähän asti. Mitä tästä seuraa?
3) Uskonnollisten yhteisöjen tulee määritellä, mikä tämä avioliitto niiden näkökulmasta on. Määrittely, jossa sanotaan vain, mitä se ei ole, ei riitä. Esimerkiksi uskonnollinen yhteisö voi määritellä kahden miehen tai naisen avioliiton ei-avioliitoksi. Voiko yhteisö sen jälkeen sanoa, että sen työntekijä voi osallistua samaa sukupuolta olevien hääjuhlaan iloisin sydämin?
4) Suhtautumisesta avioliittolakiin on voitu tehdä myös tunnustuskysymys. Uskonveljinä ja -sisarina pidetään vain niitä, jotka eivät julkisesti hyväksy miesparien ja naisparien avioliittoja. Näin vähemmistön oikeuksien polkemisesta on tehty uskonnollinen velvollisuus.
Ulf Särs
puheenjohtaja, Yhteys-liikkeen johtokunta
Jaa tämä artikkeli: