Avoimen kirkon asialla
Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen toivoo, että vaaleihin lähtisi ehdolle myös jäseniä, jotka eivät ole aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana.

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen toivoo, että vaaleihin lähtisi ehdolle myös jäseniä, jotka eivät ole aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana.

Avoimen kirkon asialla

Kansankirkkoon mahtuu erilaisia ääniä ja mielipiteitä, sanoo Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen.

Marraskuussa vantaalaiset valitsevat 51 kirkkovaltuutettua, jotka seuraavan neljän vuoden aikana päättävät esimerkiksi, nostetaanko kirkollisveroprosenttia, miten lähetystyötä tuetaan ja mistä kiinteistöistä luovutaan.

– Yhteisen kirkkovaltuuston tehtävänä on turvata seurakuntien resurssit ja toimintaedellytykset. Se päättää taloudesta, kiinteistöistä, hautausmaiden hoidosta ja yhteisistä palveluista, luettelee Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen, joka on toiminut yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2011 alkaen.

Kuluneella nelivuotiskaudella haastetta ja työtä on ollut erityisesti kiinteistöissä. On jouduttu harkitsemaan, mitkä niistä ovat tarpeellisia ja mitkä niin huonokuntoisia, ettei niiden korjaaminen kannata. Kirkkovaltuusto on päättänyt muun muassa Kaivokselan ja Tikkurilan kirkkojen sekä Päiväkummun seurakuntatalon purkamisesta ja Vaaralan kirkon myymisestä.

– Kiinteistöt ovat olleet murheenkryyni. Monimutkaisen päätöksenteon, jossa joudutaan kuuntelemaan niin kirkkohallitusta kuin kaupunkiakin, ja valitusten vuoksi asiat ovat edenneet hitaasti. Onneksi enemmistö kirkkovaltuutetuista on löytänyt yhteisen tahdon, Ala-Kapee-Hakulinen kertoo.

– Päätökset ovat vaikeita siksikin, että kirkkoihin liittyy paljon tunteita ja muistoja. Niissä on kastettu ja vihitty ja päästy ripille. Seurakuntatalot ja kirkot ovat myös tärkeitä asukkaiden kohtaamispaikkoja.

Valtuusto linjaa periaatteita

Kiinteistöjen kohdalla päätösten suuruusluokka saattaa olla miljoonia euroja. Tiukimmalle päätöksenteko otti kuitenkin viime vuoden joulukuussa, kun kirkkovaltuusto päätti noin 270 000 euron suuruisen lähetysmäärärahan jakamisesta.

Aiempina vuosina asiasta oli päättänyt yhteinen kirkkoneuvosto, joka leikkasi asteittain tukea viideltä lähetysjärjestöltä, koska niiden suhtautuminen naispappeihin ja seksuaalivähemmistöihin katsottiin syrjiväksi. Viime vuonna valtuusto halusi päätösvallan asiassa itselleen. Pitkän keskustelun ja lähes tasan menneen äänestyksen jälkeen valtuusto päätti lopettaa viiden lähetysjärjestön tukemisen.

– Mielestäni yhteinen kirkkovaltuusto on oikea paikka tällaisen periaatteellisen asian käsittelemiseen, Ala-Kapee-Hakulinen sanoo.

– Kiistanalaisissa kysymyksissä vaaleilla valittu luottamuselin on paras päättämään. Silloin kenelläkään ei ole päätökseen sanomista. Vaaleilla voi sitten vaihtaa porukan, jos päätökset eivät miellytä. Tämä on ihan demokratian pelisääntöjen mukaista.

Kirkkoa voi muuttaa

Ala-Kapee-Hakulisen ihanne on avoin, demokraattinen ja keskusteleva kirkko. Kenellekään ei pitäisi tulla sellaista tunnetta, että asiat on jo valmiiksi päätetty. Siksi hän ei valtuuston puheenjohtajana halua rajata keskustelua.

– Ihmisten pitää voida sanoa mielipiteensä. Tärkeää on myös se, ettei ketään nolata. Jos ollaan vahvasti eri mieltä, saattaa tulla tunne, etteivät siinä asiat riitele vaan ihmiset. Siksi tiukkojen kokousten lopuksi pyydän, että lauletaan yhdessä jokin virsi.

Ala-Kapee-Hakulinen muistuttaa, että kansankirkkoon mahtuu erilaisia ääniä. Kaikki eivät edelleenkään hyväksy naispappeja. Toinen mielipiteitä jakava kysymys on seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

– Itse toivon, että armo ja rakkaus näkyisivät kirkon päätöksenteossa. Siihen voi jokainen vaikuttaa seurakuntavaaleissa, Ala-Kapee-Hakulinen sanoo.

Hän huomauttaa, että kirkosta eroamisen sijasta kirkkoa voi muuttaa – joko asettumalla ehdokkaaksi tai vähintään äänestämällä.

– Luottamustehtäviin tarvitaan tavallisia ihmisiä, jotka ajattelevat lähimmäisen parasta. Pienikin usko riittää. Nyt on mahdollista vaikuttaa siihen, millainen kirkko ja oma seurakunta ovat tulevaisuudessa. Ulkoapäin ei kannata huudella.

Koko Vantaan asialla

Ala-Kapee-Hakulinen itse lähti mukaan seurakuntien päätöksentekoon vuoden 2010 seurakuntavaaleissa. Entinen ministeri, kaupunginjohtaja ja maaherra etsi eläkkeelle jäätyään mielekästä vapaaehtoistyötä. Hän suunnitteli tarjoutuvansa kotiseurakuntaansa Rekolaan vaikka tiskaamaan, mutta päätyi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi ja kirkolliskokousedustajaksi.

Kirkkovaltuuston johdossa Ala-Kapee-Hakulinen on ajatellut olevansa koko Vantaan asialla. Hänen mielestään tiukka tuijottaminen seurakuntarajoihin kannattaisi unohtaa. Hän ei myöskään pidä mahdottomana sitä, että Vantaalla yhdistettäisiin seurakuntia.

– Miksei vaikkapa Rekolan ja Korson seurakunnissa voitaisi muutamassa vuodessa kypsyä yhdistämiseen? Mutta aloitteen pitää tulla ihmisiltä itseltään. Yhdistämistä ei voi tehdä väkisin.

Vielä Ala-Kapee-Hakulinen ei ole päättänyt, lähteekö hän ehdolle tuleviin vaaleihin. Asiat ainakin olisivat tuttuja, sillä kirkot ja muut kiinteistöt tulevat näkymään myös uuden valtuuston esityslistoilla. Korjaamista on muun muassa Myyrmäen ja Hämeenkylän kirkoissa. Joistakin vajaassa käytössä olevista rakennuksista joudutaan todennäköisesti luopumaan.

Lähivuosien isoin hanke tulee olemaan Tikkurilan uuden kirkon rakentaminen. Ala-Kapee-Hakulisen mukaan haaveissa on avoin ja helposti lähestyttävä rakennus liikenteen solmukohdassa.

– Siitä tulee jotakin ihan uudenlaista, hän lupaa.


Mitä tuli tehtyä?

Ryhmien puheenjohtajat kertovat kirkkovaltuuston päättyvästä kaudesta.

Matti Sollamo,
Avoin ryhmä ja Hämeenkylän huominen. Ryhmään kuuluu yhteensä 17 kirkkovaltuutettua.

Mitä kirkkovaltuusto on saanut aikaan?
Tämän kirkkovaltuuston tärkein saavutus on ollut se, että olemme alkaneet ajoissa valmistautua Vantaan seurakuntien taloustilanteen heikkenemiseen. Asioihin on tartuttu jo ennen katastrofia. Kaikki luottamushenkilöt ovat nähneet asian tarpeellisuuden. On esimerkiksi vähennetty kiinteistöjä.

Seuraava kirkkovaltuusto joutuu kamppailemaan samojen kysymysten kanssa. Seuraavan nelivuotiskauden lopussa rahaa on varmasti paljon vähemmän kuin nyt. Jo yksin yhteisöveron lopettaminen tekee talouteen miljoonaloven.

Mitä avoin ryhmä on valtuustossa tehnyt?
Avoin ryhmä on valtuustossa ollut kansankirkon asialla. Siihen on kuulunut sekin, että jäsenemme ovat saaneet yhteisen keskustelun jälkeen päättää itse kantansa.

Olemme onnistuneet talouskysymyksissä. Periaatteenamme on ollut se, että vähennetään mieluummin kiinteistöjä kuin henkilökuntaa. Tärkeää meille on myös vähäosaisten huomioiminen, ettei tästä tule rikkaiden kirkko.

Se, ettei tämä valtuusto nähnyt uutta Tikkurilan kirkkoa, on suuri pettymys. Saa nähdä, valmistuuko se seuraavankaan valtuuston aikana.

 

Jukka Hako,
Sosialidemokraattinen seurakuntaväki. Ryhmässä on 10 kirkkovaltuutettua.

Mitä kirkkovaltuusto on saanut aikaan?
Kirkkovaltuusto on entistä laajemmin havahtunut siihen, että jäsenmäärän vähenemisen myötä toimintatapoja on kehitettävä, jotta toiminta voidaan turvata. Tärkeä linjaus on ollut, että pidämme kiinni henkilöstöstä ja olemme ennemmin valmiit tinkimään tiloista, kun talous tiukkenee.

Mitä sosialidemokraattien ryhmä on valtuustossa tehnyt?
Ryhmämme on suhtautunut kriittisesti kirkkojen purkamiseen, silloinkin kun peruskorjaustarve on ollut suuri. Kirkot ovat tärkeä osa kaupunkikuvaa, joten niistä ei pitäisi hevillä luopua. Vastustimme esitystä Vaaralan kirkon purkamisesta ja osaltaan vaikutimme siihen, että ratkaisu löytyi kirkkorakennuksen myymisen kautta.

Olemme kahden vaalikauden ajan painottaneet sitä, että vaikka Vantaalla on useita suomenkielisiä seurakuntia, niiden tulisi toimia kuin yksi seurakunta. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilökuntaa on kyettävä liikuttelemaan joustavasti. Uusilla alueilla seurakunnan tulisi olla voimakkaasti läsnä. Toivomme, että vielä tänä vuonna saamme tähän liittyviä esityksiä valtuuston käsittelyyn.

Tikkurilan kirkkoasia ei ole edennyt toivomallamme tavalla. Tavoitteemme on ollut uuden kirkon rakentaminen vanhojen tilojen viereen, kaupungin kanssa laaditun asemakaavan mukaisesti. Nyt on ajauduttu hankalaan pattitilanteeseen, kun rahat eivät riitä uudisrakentamiseen ja vanhat tilat ovat käyttökiellossa.

 

Johanna Korhonen,
Tulkaa kaikki. Ryhmässä on 9 kirkkovaltuutettua.

Mitä yhteinen kirkkovaltuusto on saanut aikaan?
Rahallisesti keskikokoinen, mutta periaatteellisesti merkittävä päätös oli lopettaa kirkollisveroista maksettavat avustukset sellaisille lähetysjärjestöille, jotka rikkovat Suomen lakia ja kirkon päätöksiä vastaan syrjimällä naispuolisia pappeja ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Kirkollisveroilla ei pidä rahoittaa minkäänlaista syrjintää.

Iso päätös Vantaan kaupunkikuvassa oli Tikkurilan kirkon sulkeminen homeen vuoksi. Kauaskantoisia linjauksia tehtiin monissa keskusteluissa, jotka päätyivät siihen, että kirkko ei koostu rakennuksista, vaan ihmisistä. Sijoitamme mieluummin seurakuntalaisiin ja työntekijöihin kuin seiniin – vaikka ne olisivat homeettomiakin.

Mitä Tulkaa kaikki on valtuustossa tehnyt?
Olemme tuoneet päätöksentekoon lisää avoimuutta ja myös laatua. Uudet ihmiset ovat virittäneet keskustelua ja tuoneet mukaan uusia näkökulmia, kuten myös tietoa ja ymmärrystä sellaisistakin seurakuntalaisista, joilla ei aiemmin ole ollut vahvaa edustusta toimielimissä.

Olemme parantaneet päätöksenteon lainmukaisuutta. Onnistuimme Helsingin hallinto-oikeuden kautta kumoamaan valtuuston lainvastaisesti tekemän päätöksen, jossa toimintasuunnitelmaa muuttamalla kuviteltiin muutettavan myös valtuuston ohjesääntöä. Arvostamme asiallisia, avoimia ja laillisia päätöksenteon prosesseja kaikissa toimielimissä.

 

Markku Weckman,
Kokoomus. Ryhmässä on 6 kirkkovaltuutettua.

Mitä yhteinen kirkkovaltuusto on saanut aikaan?
Tärkeimmät ja kauaskantoisimmat päätökset koskivat Tikkurilan kirkkoa. Ensin valtuusto luopui heikentyneiden talousnäkymien vuoksi hankkeesta, jossa oli tarkoitus peruskorjata nykyinen kirkko ja rakentaa sen yhteyteen uudisosa. Sitten jouduttiin tekemään päätös kosteus- ja homevaurioista kärsineen kirkon sulkemisesta. Sen jälkeen on käynnistetty suunnitelmat uuden kirkon sisältävän seurakunnallisen keskuksen rakentamiseksi mahdollisimman nopeasti.

Muina voisi mainita seurakuntien ohje- ja johtosääntöjen uudistamistyön käynnistämisen, yhteisten työmuotojen roolin selkeyttämisen ja henkilöstöstrategian uudistamisen. Niissä on tavoitteena toiminnan tehostaminen ja työnjaon selkeyttäminen.

Mitä kokoomus on valtuustossa tehnyt?
Vastustimme muutamien järjestöjen lähetysmäärärahoihin tehtyjä leikkauksia, koska mielestämme kaikki auttavat kädet ovat tarpeellisia vaikeuksissa olevien lähimmäistemme auttamiseksi.

Aloitteemme seurakuntavaalien äänten laskemisessa havaittujen ongelmien poistamiseksi on valmisteltavana. Odotamme, että seuraavissa seurakuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä voidaan minimoida.

 

Kari Mansikka,
Sanasta elämään. Ryhmässä on 6 kirkkovaltuutettua.

Mitä kirkkovaltuusto on saanut aikaan?

Valtuustokauden aikana jouduttiin määrärahojen supistumisen vuoksi tekemään vaikeita päätöksiä erityisesti kiinteistöjen osalta. Useista toimitiloista, kuten Kuntokallion kurssikeskuksesta ja Vaaralan kirkosta, päätettiin luopua.

Ei tuntunut hyvältä lykätä ruotsinkielisen seurakunnan haavetta Larsgårdenin rakentamisesta. Samoin toimitilojen saaminen Päiväkumpuun näyttää haasteelliselta. Yksi tärkeimmistä asioista oli Tikkurilan uuden kirkon rakentamisen aikataulu. Nykyinen kirkko jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi, mistä on ollut paljon haittaa Tikkurilan seurakunnan toiminnalle. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada Tikkurilaan toimiva kirkko mahdollisimman pian.

Mitä Sanasta elämään -ryhmä on valtuustossa tehnyt?

Vastustimme Vaaralan kirkon purkamista ja kannatimme aloitetta, jossa haluttiin kartoittaa kirkon korjaamismahdollisuuksia. Kirkon myyminen oli tyydyttävä kompromissi.

Halusimme tukea kaikkia lähetysjärjestöjä niiden rovastikunnallisen kannatuksen mukaan. Tiukan äänestyksen jälkeen vain kaksi lähetysjärjestöä sai kirkkovaltuustolta tukea. Perustelut avustuksen epäämiselle muilta järjestöiltä olivat mielestämme yksipuoliset. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme tulevalla kaudella on jakaa tukea kaikille lähetysjärjestöille tasapuolisesti.

Tärkeä tavoite on myös Holman kurssikeskuksen pysyminen Vantaan seurakuntien käytössä ja sen toiminnan kehittäminen kannattavaksi.

 

Jan-Erik Eklöf,
Kyrkan Mitt i Byn. Ryhmässä on 2 kirkkovaltuutettua.

Mitä kirkkovaltuusto on saanut aikaan?
Olemme ryhtyneet tarkastelemaan seurakuntien kiinteistöomaisuutta selvittääksemme, millaisia tilatarpeita eri seurakunnilla on ja miten niihin vastataan oikeudenmukaisemmalla ja tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Suuret seurakunnat eivät saa kävellä pienten yli, vaan on yhdessä neuvoteltava siitä, mitä kiinteistöjä tulevaisuudessa tarvitaan.

Mitä Kyrkan Mitt i Byn -ryhmä on valtuustossa tehnyt?
Olemme pyrkineet siihen, että seurakuntia kohdeltaisiin oikeudenmukaisemmin. Meidän mielestämme seurakuntayhtymä on seitsemän tasavertaisen seurakunnan yhteistyöelin. Olemme tuoneet näkyville sen, että ruotsinkielinen seurakunta on seurakunnista ainoa, jolla ei ole omaa toimitilaa. Niiden valtuutettujen määrä, jotka suhtautuvat myönteisesti Larsgårdenin rakentamiseen, on vaalikauden aikana kasvanut, mutta vieläkään enemmistö ei ole hankkeen takana.

Tulevaisuudessakin aiomme kiinnittää huomiota asioihin, joita pidämme epäoikeudenmukaisina. Edustus erilaisissa valmisteluelimissä on vinoutunutta, koska ruotsinkielisen seurakunnan ääni kuuluu vain muutamissa niistä. 

Jaa tämä artikkeli: