Avointa toimintaa
Seurakuntien ja kirkon toiminta on avointa. Tämä koskee niin toimintaa kuin hallintoa.
Toiminnan avoimuus tarkoittaa sitä, että kirkko kutsuu yhteyteensä kaikkia. Seurakuntien toiminta, niin apu ja tuki kuin hengellisen elämän vaaliminen, on avointa. Diakoniatoimiston ovella ei kysytä kirkon jäsenyyttä, eikä kansankirkon porstuassa mitata uskon määrää tai laatua. Sisään mahtuu.
Seurakuntien työn lähtökohtana on, että kirkon hyvä on tarjolla kaikille – kolkuttavalle avataan. Perusidealtaan kirkko on ulospäin suuntautuva. Jeesus lähetti opetuslapsensa ”kaikkeen maailmaan” kertomaan, kutsumaan ja rakastamaan.
Vastikkeeton palveleminen ei ole tämän ajan juttu. Tasaisin väliajoin kysytään, pitäisikö toiminnan olla tarjolla vain kirkon jäsenille. Kaikkien ei ole helppo hyväksyä, että kirkollisveroilla autetaan ja palvellaan myös niitä, jotka eivät itse maksa veroja.
Kristillisen lähimmäisenrakkauden luonteeseen ei kuitenkaan kuulu, että autettaisiin vain omia. Armokaan ei ole oikeudenmukaista, sillä se sulkee sisäänsä kaikki kehnoista kelvollisiin. Emme saa ansiomme mukaan, ja se juuri on tämän uskonnon ydin.
Myös seurakuntien hallinnon tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Se tarkoittaa asioiden avointa valmistelua ja aktiivista viestintää. Muun lainsäädännön ohella erityisesti julkisuuslaki ohjaa ja sitoo kirkkoa tässä.
Hallinnon viestintä on haastava laji. Esimerkiksi Essen lukijoista vain neljä prosenttia pitää hallintoa koskevia aiheita kiinnostavina. Tästä huolimatta Esse käsittelee merkittävimpiä hallinnollisia asioita ja kertoo säännöllisesti myös hallintoelinten päätöksistä ja esityksistä. Asiat yleensä ovat kiinnostavampia, kuin hallinto-otsikko antaisi ymmärtää.
Avoimuus on välttämätöntä, sillä seurakunnat hoitavat viranomaistehtäviä ja toiminta rahoitetaan verovaroin. Jäsenille ja yhteiskunnalla on oikeus tietää, mitä tapahtuu ja miten asiat hoidetaan. Avoin viestintä, tarvittaessa myös ikävistä asioista, on ainoa tie siihen, että luottamus seurakuntien toimintaan säilyy.
PS.
Parantamisen varaa löytyy silti. Erityisesti valmistelun avoimuudessa on kehitettävää. Eivätkä avoimet ovet saa jäädä korulauseeksi toiminnassakaan.
Urpu Sarlin
päätoimittaja
urpu.sarlin@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: