Kohina viehättää. Mico Pellikka kuuntelee koulumatkoillaan c-kaseteilta enimmäkseen rap-musiikkia. Kuva: Sirpa Päivinen
C-kasetti suhisee edelleen
Vaihtoehtomusiikkia painetaan c-kasetteina, koska se on edullista ja nopeaa. Yksi kasettien keräilijöistä on Mico Pellikka.
Korvalappustereot ja kaksi AA-paristoa ovat Mico Pellikan lukiomatkojen pelastus. Aamuruuhkassa ehtii kuunnella c-kasetin kummankin puolen.
– Joka päivä ennen kouluun lähtöä valitsen tunnelman mukaan kaksi kasettia. Ensimmäisen laitan sisään Walkmaniin ja toisen faijan vanhan Elvis-kasetin koteloon. Hyvänä kasettipäivänä kuuntelen pari tuntia musiikkia.
Kallion lukiota käyvä Pellikka on keräillyt c-kasetteja viime keväästä asti. Innostus alkoi kotimaisesta, marginaalisesta rap-musiikista. Pellikka tekee myös omaa rappia taiteilijanimillä Tosilunni ja Edicti. Tällä hetkellä kokoelmissa on yli 50 kasettia.
– Olen aina ollut keräilijä. Keräilin kauan sarjakuvatavaraa, mutta tila loppui kesken.
Käsityön jälkeä
Rap-piirit ovat vain yksi osa pirstaloitunutta kasettikulttuuria. Turun yliopiston tohtorikoulutettava Atte Häkkinen huomasi pro gradu -tutkielmassaan, että kasettipiireissä on paljon yksittäisiä toimijoita ja tyylilajeja, jotka eivät kohtaa.
– Kasetteina julkaistaan paljon musiikkia, joka ei kiinnosta isoja yleisöjä tai kaupallisia toimijoita. Tosin paikallisesti pienimuotoisilla musiikki-ilmiöillä saattaa olla seuraajia ympäri maailmaa.
– Atte Häkkinen
Usein kannet monistetaan kopiokoneella ja taitellaan käsin koteloihin. Painokset ovat muutamia satoja, pienimmillään kymmeniä.
– Gradussani Mika Taanila vertaa c-kasettia sarjalliseen taideteokseen. Formaatin lumolla on jotain tekemistä design-ajattelun kanssa: kaseteista otetaan rajattuja painoksia, ja niissä näkyy käsityön jälki, Häkkinen kertoo.
Mico Pellikan mielestä arvostus kasettia kohtaan kasvaa, kun kuulija tietää muusikon osallistuneen jopa kansien askarteluun.
– Joskus ostan kasetin vain siksi, että se näyttää visuaalisesti niin hienolta, Pellikka sanoo.
Taiteellisen arvon lisäksi syy kasettijulkaisemiseen voi olla taloudellinen. Levy-yhtiö Helmi Levyt julkaisee laaja-alaisesti populaarimusiikkia dubista folkkiin monissa eri formaateissa. Levy-yhtiön perustaja Arwi Lind kertoo, ettei esimerkiksi vinyyleistä kannata ottaa 500:aa kappaletta pienempää painosta. Kasettivalmistus on joustavampaa.
– Kasettien julkaiseminen on taloudellisesti riskitöntä, sillä niistä voi ottaa pieniä painoksia. Kulut määräytyvät vain kappalemäärän mukaan.
Toisaalta yksittäisen kasetin kustannukset ovat cd-levyä suuremmat, vaikka kasettia myydään reilusti halvemmalla. Uutuusäänitteen hinta on noin 5–10 euroa. Kasetista saatava kate on nimellinen, ja usein tavoitteena on saada kustannukset kuitattua.
Ideologinen valinta
Kasetteihin liittyy vaihdantakulttuuri. Äänitteitä ostetaan suoraan tekijöiltä, ja niitä vaihdetaan harrastajien kesken. Distrojen, eräänlaisten yhden henkilön levykauppojen, toiminta on harrastelijamaista ja pienimuotoista.
– Esimerkiksi punk-keikoilla c-kasetteja myydään kädestä käteen, Atte Häkkinen kertoo.
Mico Pellikka seuraa aktiivisesti netin musiikkifoorumeita ja -kauppoja. Sosiaalisessa mediassa vinkataan uusista julkaisuista ja keräilykohteista. Pienet painosmäärät nostavat äänitteen arvostusta, ja harvinaisuuksista saatetaan pyytää jopa satoja euroja.
– Arwi Lind
Vaikka kasettien metsästys on iso osa keräilyä, edullisuutensa ja monistettavuutensa takia c-kasetti pikemminkin demokratisoi musiikin kuuntelua. Kasetti antaa pienille toimijoille mahdollisuuden päästä ääneen. Häkkisen mielestä äänite voi olla ideologinen valinta.
– C-kasetin julkaiseminen on kannanotto massateollisuutta vastaan. Siihen saattaa liittyä myös kierrätysnäkökulmia. 1990-luvulla ilmestyi julkaisuja, jotka oli nauhoitettu kirpparikasettien päälle.
Helppoa ja halpaa
Mico Pellikan ystävä kuvailee c-kasetin suhinaa jälkisäteilyksi alkuräjähdyksestä. Kasetin kohina on osa formaatin viehätystä. Analogista äänimaailmaa tavoitellaan tarkoituksella.
– Ihmiset, jotka ovat aikoinaan kuunnelleet musiikkia c-kaseteilta, ovat kyllästyneet digitaalisuuden tuottamaan kirkkauteen. He haluavat nauhan tuoman dynamiikan ja äänenvärin takaisin, Atte Häkkinen kertoo.
Helmi Levyjen Arwi Lind haluaa julkaista taiteellisesti mietittyjä kokonaisuuksia, ja kasetti sopii tarkoitukseen hyvin.
– Kasettiformaatti pakottaa kuuntelemaan koko albumin. Tietyn biisin etsiminen kelailemalla on vaikeaa.
Myös Pellikka on samaa mieltä. Älypuhelimella hittibiisiä voi toistaa loputtomasti, mutta kasetilla kappaleet kestävät kauemmin soittoa.
Mutta miten käy kasettien julkaisutahdille? Atte Häkkinen uskoo kasettien kasvattavan suosiotaan. Record Store Dayn kaltaiset levytapahtumat ruuhkauttavat vinyylipainot. Painoksien viivästyessä kuukausia c-kasetti alkaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta.
– Kasetti on helppo, halpa ja nopea keino saada fyysinen julkaisu pihalle, Häkkinen summaa.
Jaa tämä artikkeli: