Vilvoittelua Sauna Arlan pihalla. Kuva: Flickr.com / Fraintesa.it
Citysaunojen uusi tuleminen – katso vinkit Helsinkiin
Kunnon löylyistä nauttiminen on monille kuin hengellinen kokemus. Valomerkki kokosi tiedot Helsingin urbaanista saunatarjonnasta.
Saunat olivat pitkään olennainen osa Helsingin katukuvaa: vielä 1940-luvulla pääkaupungista löytyi 122 julkista löylytilaa. Kun saunoja alettiin rakentaa sisään kerrostaloasuntoihin, perinteisistä katutason pesupaikoista tuli katoava luonnonvara. Tällä hetkellä citysaunat voi laskea yhden käden sormilla.
Yleiset löylyt ovat kuitenkin kokemassa renessanssia, kertoo Sauna Arlan perustaja ja vuoden 2015 Löylynhenki-palkinnon voittanut Kimmo Helistö. Julkisen saunomisen suosio on selvästi lisääntynyt ja ilmiö on Helistön mukaan ollut nähtävissä jo vuosikymmenen ajan:
”Etenkin lauantaisin Arlan ovelle kertyy jonoa ja tunnelma saunassa tiivistyy. Välillä ei auta kuin ohjata ihmisiä muualle saunomaan.”
Renessanssi näkyy myös saunojen määrän kääntymisessä kasvuun. Merihakaan vuonna 2013 avattu Kulttuurisauna oli ensimmäinen uusi julkinen sauna pitkään aikaan. Myös Kalasataman Sompasauna on yhdenlainen osoitus saunomisen renessanssista. Tämä täysin vapaaehtoisvoimin toteutettu ympäri vuorokauden avoin sauna on jo useana kesänä kutsunut kaupunkilaisia yhteisölliseen saunakokemukseen.
Sosiaalinen löylykokemus
Syy saunojen suosioon piilee Helistön mukaan uudenlaisessa kaupunkikulttuurissa, jota Helsinkiläiset ovat hiljalleen omaksumassa. Kun iso määrä ihmisiä on sullottu asumaan pienelle alueelle, se ajaa tekemään asioita yhdessä. Saunan ei enää tarvitse olla pelkkä peseytymispaikka, päinvastoin:
”Yhtälailla kuin tapa käydä kahviloissa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana muuttunut, saunasta on syntymässä uusi sosiaalisen kohtaamisen tila.”
Vaikka julkiseen saunaan saapuisi yksin tai pienellä porukalla, lauteilla kohdataan aina myös uusia tuttavuuksia. Mielenkiintoisilta keskusteluilta on näin hankala välttyä.
Jokainen saunoja on tervetullut
Vaikka Helistö toteaa oman saunansa suurimman käyttäjäryhmän olevan yhä 30-40-vuotiaat miehet, myös kaikenikäisten naisten määrä on selvästi lisääntymässä. Etenkin Kulttuurisaunan kaltaisten uusien saunojen myötä myös uusi naisväestö tuntuu löytäneen julkiset saunat.
|
Kulttuurisauna avattiin Merihakaan kesällä 2013. Kuva: Wikimedia Commons / Fileri |
Helistö muistuttaa myös kansainvälisten saunojien määrän kasvaneen. Ei ihme, sillä jos turisti jotain Suomesta tietää, niin yleensä saunan. Lonely Planetin ja TripAdvisorin kaltaisista verkkopalveluista löylyihin janoava ulkomaalainen löytää helposti esimerkiksi kalliolaiset Kotiharjun saunan tai Sauna Arlan. Turisteista onkin kasvanut merkittävä osa saunojen käyttäjiä:
”Jos yksikin prosentti Suomeen saapuvista turisteista on kiinnostunut saunomisesta, se olisi valtava määrä.”
Uusia julkisia saunoja ollaan seuraavan parin vuoden kuluessa avaamassa esimerkiksi Jätkäsaareen ja Hernesaaren rantaan. Helistö itse toivoisi julkisen saunan syntymistä myös ydinkeskustaan Töölönlahden alueelle. Ainakin kesäaikainen pop up -sauna on jo ensi vuoden suunnitelmissa.
• Perinteinen Kalliolainen citysauna.
• Avoinna keskiviikosta sunnuntaihin.
• Kaarlenkatu 15, Hinta 12/10 euroa.
• Helsingin ainut puulämmitteinen korttelisauna.
• Avoinna tiistaista sunnuntaihin.
• Harjutorinkatu 1, hinta 12/8,5 euroa.
• 50-luvulla perustettu julkinen sauna.
• Avoinna maanantaista lauantaihin.
• Hämeentie 63, Hinta 10/8 euroa.
• Citysaunojen uusin tulokas.
• Avoinna keskiviikosta sunnuntaihin.
• Hakaniemenranta 17, hinta 15/12 euroa.
• ”Helsingin yleisin sauna”
• Avoinna 24/7.
• Sijaitsee Sompasaaren kärjessä, hinta 0 euroa.
• Ei sinänsä citysauna, mutta hyvin autenttinen Helsinki-kokemus.
• Avoinna naisille ma, ke, pe, su – miehille ti, to, la.
• Yrjönkatu 21, hinta 5/2,5 euroa.
Jaa tämä artikkeli: