Toivoa on. Espoon Barona-areenalla puhunut dalai-lama kannusti paikalla olleita koululaisia luomaan dialogin vuosisadan, jottei enää toistettaisi 1900-luvun virheitä.
Dalai-laman vierailu oli omistettu myötätunnolle
Tukevasti polkuaan kulkeva kristitty voi terästää uskoaan buddhalaisuuden elementeillä, sanoo teologian tohtori Jyri Komulainen.
– Jumala ei koskaan anna anteeksi syntiä. Mutta hän antaa aina anteeksi syntiselle, sillä hän rakastaa tätä.
Näin lausui kristillistä terminologiaa lainaten viime viikonloppuna Suomessa viidettä kertaa vieraillut Tiibetin hengellinen johtaja, 14. dalai-lama, maallikkonimeltään Tenzin Gyatso. Buddhalaisen maailman tunnetuin edustaja puhui lehdistötilaisuudessaan muun muassa anteeksiannosta.
– Se tarkoittaa sitä, että emme anna valtaa kielteisille tuntemuksille väärintekijää kohtaan, vaan suhtaudumme häneen lämminsydämisesti. Anteeksiannossa on huolenpitoa, sillä väärinteko on tekijällekin haitallista. Aikanaan hänestä voi tulla jopa ystävämme, ja jos hänellä on tolkkua, hän katuu tekoaan. Silti epäviisasta tekoa itseään ei ole syytä hyväksyä.
Politiikasta puhuttiin vierailulla vähemmän. Kiinan-suhteista huolestunut Suomen ylin valtionjohto ei ollut halukas tapaamaan dalai-lamaa, mutta kansanedustajia hän tapasi useista puolueista.
Barona Areenalla Espoossa dalai-lama opetti täydelle salille myötätunnosta, jota hän on vitsaillen kutsunut uskonnokseen.
Dalai-laman mukaansa lämminsydämisyys ja myötätunto antavat ihmiselle sisäisen rauhan, joka on edellytys asioiden ja tilanteiden älykkäälle arvioinnille. Kielteiset mielentilat taas estävät saamasta selkeää kuvaa todellisuudesta.
– Myötätunnosta on valtava hyöty yksilölle itselleen, perheelle, yhteiskunnalle ja loppujen lopuksi maailmanrauhalle, hän sanoi.
Buddhalaisuudessa ihmisen kompastuskivenä nähdään vahva takertuminen minään eli egoon. Tätä pidetään perustietämättömyytenä, josta nousevat viha ja muut mielenmyrkyt.
Dalai-lama arveli, että kristityn tapauksessa egoon takertumista poistaa harras omistautuminen Jumalalle. – Se on jotain upeaa.
Hän korosti, että ihminen korjaa vääjäämättä omien tekojensa sadon. Samalla hän toisti usein esittämänsä ”viisaan itsekkyyden” reseptin: onnea ja hyvinvointia saa suomalla niitä toisille, ei yrittämällä kahmia niitä itselleen.
Kuulijoitaan hyväntuulinen ja naurava dalai-lama haastoi analysoimaan ja testaamaan opetuksiaan. – Tietty skeptisyys on tärkeää. Siitä kumpuaa kysymyksiä, jotka johtavat tutkimiseen ja vastauksiin. Itse Buddha sanoi, ettei hänen sanojaan pidä uskoa vain kunnioituksesta häntä kohtaan.
Paikalla olleita koululaisia dalai-lama pyysi luomaan ”dialogin vuosisadan”, joka ei toistaisi 1900-luvun verisiä virheitä. – Se vaatii aitoa yrittämistä, mutta olen optimistinen tulevan suhteen, hän kiteytti.
Buddhalaisuudella on hyvä maine lännessä, sillä se ei loista konfliktiotsikoissa. Suomessakin on tuhansittain eräänlaisia ”yöpöytäbuddhalaisia”, jotka ahmivat alan kirjoja. Vakavammin buddhalaisuutta harjoittavia suomalaisia on satoja, ja määrä on kasvussa.
Itämaisiin uskontoihin perehtynyt teologian tohtori ja piispainkokouksen teologinen sihteeri Jyri Komulainen näkee, että ollakseen ”kartalla” teologien ja kirkon hengellisen työntekijöiden on hyvä perehtyä buddhalaisuuteen.
”Usko uskontoosi ja kunnioita muita uskontoja.”
Dalai-lama
– Intellektuaalisesti orientoitunut riviseurakuntalainenkin voi saada uusia näkökulmia kristilliseen uskoonsa peilaamalla sitä muihin uskontoihin. Hän voi myös lainata niistä hyviä, kristinuskon kanssa yhteen sopivia yksittäisiä ajatuksia ja sijoittaa ne oman uskonsa viitekehykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi buddhalaisuudesta mielentyyneyden ja kohtuuden ihanteet.
Komulainen huomauttaa kuitenkin, että uskontojen pinnallisten samankaltaisuuksien kuten myötätunnon ja rakkauden korostamisen alta voi löytyä hyvinkin erilainen ajattelusysteemi. Buddhalaisuudessa ei esimerkiksi opeteta luoja-prinsiipin eli Jumalan olemassaoloa, vaan todellisuuden luontona nähdään pysymättömyys ja keskinäisriippuvuus.
Dalai-lama on harjoittanut aktiivista vuoropuhelua niin tiedemaailman kuin myös muiden valtauskontojen kanssa. Hän on tavannut huomattavia kristillisiä johtajia, muun muassa paavi Johannes Paavali II:n. Suomessa dalai-lama on kohdannut myös kirkon edustajia, tosin ei tällä kertaa.
Dalai-lama on toistuvasti kehottanut ihmisiä pitäytymään omissa traditioissaan. Vastaavaa haluaa Komulainen painottaa kristityille.
– Uutuuden viehätys ja eksotiikka eivät saa peittää alleen sitä tosiasiaa, että kirkon mukaan Kristuksessa on Jumalan rakastavan tahdon täydellisin ilmoitus.
Dalai-lama on vakuuttunut, että jokaisella maailman pääuskonnoista on potentiaalia viedä harjoittajansa perille. – Usko uskontoosi ja kunnioita muita uskontoja, hän ohjeisti Espoossa.
Marko Leppänen
Jaa tämä artikkeli: