Dancemessu tanssitti Helsingissä
Dance+Pray on messu, joka veti kirkon täyteen Helsingissä. Voisiko erikoismessu toteutua myös Espoossa?
Agricolan kirkon ovista pulpahtelee ulos kirkkokansaa, jonka keski-ikä on alempi kuin yleensä messusta poistuvien. Taustalta kuuluu matala bassovoittoinen musiikki ja portaita alas kapuavien ihmisten ilmeet ovat iloisia ja innostuneita.
”Oli jännä ja ovela kokemus. Vähän erilaista meininkiä”, noin parikymppinen nainen kommentoi.
”Ihan mahtavaa. Ihmiset lähtivät hyvin mukaan ja oli tosi kivasti porukkaa. Ylitti odotukset”, kommentoivat Dance+Pray -messuun osallistuneet runsas viikko sitten. Pikkukirkkopäivien päätteeksi pidetty Dancemessu järjestettiin Helsingissä ensimmäistä kertaa.
”Dance+Pray on oikea luterilainen messu, johon sisältyy jumalanpalvelus ja ehtoollinen, mutta sen kielenä on dancemusiikki. Liki 30 prosenttia Suomen nuorista kuuntelee dancea, joten se on tervetullut lisä metalli- ja popmessujen rinnalle, messun liturgi, dj-pastori Kari Kanala kertoo.
Messuun kuuluvan valo- ja videoshown takana oli noin 70-henkinen ryhmä ammattilaisia, joista iso joukko on nuoria.
Pikkukirkkopäivillä puolestaan pohdittiin kirkon tulevaisuutta. Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalon johtamassa paneelissa kysyttiin muun muassa, miten Jeesus myydään eli millainen on lähetyskäsky nykymuotoon käännettynä. Keskustelua seurannut kasvatuksen sihteeri Kari Kanala näkee, että isostoiminnalla on merkittävä roolin kirkon tulevaisuudessa.
”Isosuus on Suomen suurin maallikkoliike. Isosten kautta rippikoululaisille syntyy korjaavia kokemuksia, kun he huomaavat kenties ensimmäistä kertaa elämässään, että kuuluvat johonkin itseään suurempaan ryhmään – kirkkoon.”
Rippikoululaisia oli myös Dancemessussa, joka onnistui houkuttelemaan Agricolan kirkonpenkit lähes ääriään myöten täyteen. Pääasiassa housesta ja trancesta eri variaatioineen koostuneen musiikin olivat suunnitelleet ja tuottaneet elektronisen tanssimusiikin kokoonpanon, Audilen kristilliset DJ:t sekä G-Powered.
”Kaikki musiikki voi toimia Jumalan kunniaksi. Dancemessu on oikea jumalanpalvelus – siellä on saarna ja rukousta, enkä näe syytä, miksei musiikki voisi olla mukana elävöittämässä sitä, sanoo Audilen laulaja Tiia Svart.
Audile on käyttänyt Dancemessun musiikkien suunnitteluun useita kuukausia.
”Halusimme valita laadukasta, nykypäiväistä kristillistä tanssimusiikkia. Tilaaja ja manageri luottavat meihin, joten olemme saaneet sanoa oman mielipiteemme siitä, millainen musiikki mihinkin kohtaa messua parhaiten sopisi, Tiia Svart kertoo ja muistuttaa, että kyseessä on dancemessu, eikä teknomessu niin kuin jossakin yhteyksissä on esitetty.
Seuraava Dancemessu saatetaan nähdä Kirkon nuorisopäivillä, mikäli tehdyt suunnitelmat toteutuvat, joskin ennen sitä Audile matkaa soittamaan kauas rapakon taakse.
Entä voisiko Dancemessun toteuttaa Espoossa?
”Dancemessua en tunne tarpeeksi, että osaisin arvioida sen soveltuvuutta kokonaistoteutuksena”, sanoo Olarin kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja.
Viitapohjan mielestä jumalanpalveluselämää kannattaa kuitenkin uudistaa ennakkoluulottomasti.
”Espoon kirkoista voisin kuvitella Tapiolan tai Espoonlahden kirkon olevan paremmin sopiva tällaiseen musiikilliseen messutoteutukseen sekä akustiikan että tilassa liikkumisen kannalta. Olarin kirkko on akustisesti haastava, jos kyseessä on vahvistettu musiikki”, hän toteaa.
Valtaosa Helsingin Dancemessuun osallistuneista vaikutti suhtautuvan messuun positiivisesti, mutta joukosta kuului myös hämmentyneitä ääniä. Joku kaipasi enemmän aitoa, osallistuvaa ylistystä ja rukousta, toinen totesi, ettei ehkä pystynyt keskittymään Jumalaan niin kuin ajatteli.
Ilta huipentui siihen, että kirkkokansa kerääntyi alttarin ympärille tanssimaan ja ylistämään Jumalaa.
”Tämähän on kohumessu, josta media on kiinnostunut. Yksi iso kysymys on, saako kirkossa tanssia ja vastaan siihen: kyllä saa. Itse ajattelen asioita Raamatun tuhlaajapoikakertomuksen kautta. Vanhempi poika tulee pellolta ja kuulee iloisen soiton laulun soiton ja tanssin, kun tuhlaajapoika on palannut kotiin. Sehän on vertauskuva taivaasta – nyt me otamme förskottia siitä, sanoo Kari Kanala.
Jaa tämä artikkeli: