Demokratian nimissä ei voi päättää mitä tahansa
Hannu Juntunen on tutkinut väitöskirjassaan, mitä on demokratia.

Hannu Juntunen on tutkinut väitöskirjassaan, mitä on demokratia.

Demokratian nimissä ei voi päättää mitä tahansa

Hannu Juntusen mielestä kansalaistottelemattomuudellakin on paikkansa.

Teologian tohtori Hannu Juntunen on valmistunut eläkkeellä oikeustieteen tohtoriksi.

– Valtiosääntöoppi alkoi kiinnostaa minua, kun olin työni vuoksi useampaan kertaan kuultavana eduskunnan perustuslaki- ja sivistysvaliokunnissa 1980-luvulla. Työskentelin silloin kouluasiain sihteerinä Kirkon kasvatusasiain keskuksessa.

Hannu Juntunen on pyöritellyt mielessään pitkään kysymystä demokratian olemuksesta ja ongelmasta. Se on myös hänen oikeusteologisen väitöskirjansa aihe. Siis: mitä on demokratia?

– Demokratiassa valta kuuluu tasaveroisesti täysivaltaisille, äänioikeutetuille ja vaalikelpoisille kansalaisille. He voivat valita päättäjät ja osallistua ainakin välillisesti päätösten tekoon.

Vaaleissa valitut eivät saa valtakirjaa päättää mitä tahansa. Päätöksenteolle on monenlaisia jarruja.

– Jos esimerkiksi verokikkailua pidetään vääränä tai jos mikä tahansa päätös on kansan moraalin ja oikeustajun vastainen, voidaan lakia joutua muuttamaan, jos ei muuten niin seuraavien vaalien jälkeen.

Kansan oikeustaju ja se, mitä pidetään oikeana ja kohtuullisena, liittyy Juntusen mukaan kulttuuriperintöön, maailmankatsomukseen ja uskontoon.

Hän on hahmottanut Suomen lainsäädännön arvoperustan kolmeksi kohdaksi, jotka ovat ihmisyksilön ehdoton arvo, lähimmäisyys sekä elämän ja luomakunnan suojeleminen. Hänen mukaansa samantapaiseen arvoperustaan voidaan päätyä myös eri uskontojen ja ei-uskonnollisten katsomusten pohjalta.

– Moraaliset ongelmat ovat monimutkaisia. Useinkaan ei ole vain kahta vaihtoehtoa, joista toinen olisi oikea ja toinen väärä. Yhtä mieltä ollaan lähinnä siitä, ettei ketään ihmistä tai toisen omaisuutta saa vahingoittaa.

– Kun säädetään lakeja, on yleisluonteista arvoperustaa välttämättä tulkittava ja konkretisoitava. Lakeja säädettäessä on tietenkin otettava huomioon myös maan perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joihin Suomi on liittynyt.

Lait voivat Juntusen mukaan koskea vain tekoja.

– Lait eivät voi koskea ihmisen mielen sisältöjä, ajatuksia tai tunteita. Sen vuoksi on mielestäni ristiriitaista puhua viharikoksesta.

Joissakin tilanteissa kansalaistottelemattomuus on keino kiinnittää huomiota tärkeään asiaan. Hannu Juntunen ei kuitenkaan pidä mitä tahansa turkistarhaiskua tai muuta suoraa toimintaa kansalaistottelemattomuutena.

– Kansalaistottelemattomuudella vastustetaan jotain lakia julkisesti, väkivallattomasti ja omaa etua tavoittelematta. Jos toiminnasta tulee rikostuomio, se otetaan vastaan. Klassinen esimerkki on Koijärvi-liike.

Oikeusteologin mielestä lait ja niiden tulkitseminen ovat usein monimutkaisia asioita ilman moraalikysymyksiäkin.

– Jos ajoneuvolla ajaminen on kielletty, niin mitä se tarkoittaa sähköpyörätuolilla tai pyörätuolilla liikkumiselle? Kaikista asioista ei voi säätää lailla.

Lisäksi oikeusvaltiossa kaikkien alempien säännösten tulee noudattaa eduskunnan säätämää lakia. Ilman sitä eletään poliisivaltiossa.

– Esivalta olemme me kansalaiset. Iso-Britannian sodanaikaisen pääministerin Winston Churchillin mukaan demokratia on huono hallintomalli, mutta muut ovat vielä huonompia, Juntunen toteaa.


Hannu Juntunen luennoi aiheesta ”Onko demokratia aina oikeassa?” ke 10.9. klo 13 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy.

Jaa tämä artikkeli: