Diak tulilinjalla
Diakonia-ammattikorkeakoulu irtisanoi useita alkuperäisiä Diakin rakentajia. Toimitusjohtaja-rehtorille sataa kritiikkiä.
Teksti Juhani Huttunen
Jerusalem 31.5. kello 10. Raamatuntutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) yliopettaja Kari Latvus syventyy työhönsä. Sitten soi puhelin. Diak Etelän yksikönjohtaja Marja Pentikäinen ehdottaa Latvukselle tapaamista, mutta välimatkan vuoksi hän sanoo asiansa puhelimessa: Latvus on irtisanottu Diakin yliopettajan virastaan ”tuotannollistaloudellisista syistä”.
Viikkoa myöhemmin Latvus ja Pentikäinen tapaavat. Latvukselta kielletään keskustelun äänittäminen. Pentikäinen vaatii Latvusta luopumaan kaikista Diakin työvälineistä. Latvuksen laitteet ovat hänen omiaan. Pentikäinen ilmoittaa, että irtisanomissanomisaikana Latvukselta odotetaan 135 tunnin mittaista opetusjaksoa raamattutiedosta.
Diak irtisanoi toukokuussa yhteensä 12 työntekijää. Irtisanomisten taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät leikkaukset ja aloituspaikkojen väheneminen. Diakin sisällä kuitenkin arvellaan, että irtisanomisissa on kysymys myös ideologisesta puhdistuksesta, jossa teologiaa on tarkoituksellisesti ohennettu.
Kriitikot epäilevät irtisanomisia laittomiksi.
Diakissa on noin puolentoista vuoden ajan ollut käynnissä massiivinen organisaatiouudistus.
– Vuoden 2011 alussa Diakin sosiaalialan koulutusjohtaja Jari Helminen sai tehtäväkseen uuden organisaation laatimisen. Suunnitelman nimeksi tuli Tiekartta, valottaa henkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
– Viime huhtikuussa uuden Tiekartta-organisaation tehtävänimikkeet julkaistiin. Kaikkien piti hakea uudelleen töitä. Edes vahtimestarit eivät jatkaneet entisessä tehtävässään.
– Kun yliopettajien enemmistö tipahti paremmilta palkoilta alemmille oksille, kaksi aiempaa lehtoria nimitettiin yliopettajiksi. Normaalitilanteessa työlainsäädäntö ei antaisi tällaiseen mahdollisuutta, mutta nyt kun ovelasti koko organisaatio rakennettiin uusiksi, ei ole tehtäviä, joihin vanhoja virkoja voisi verrata.
Diakin pääluottamusmies, lehtori Lauri UIjas toteaa, että kuluneen kevään yt-neuvotteluprosessi on ollut lain kirjaimen täyttävä.
– Henkilöstö on johdon kanssa yhtä mieltä siitä, että organisaatio on sopeutettava vallitseviin olosuhteisiin. Diak menettää 30 aloituspaikkaa, ja seuraavan kolmen vuoden aikana Diakin rahoituksesta leikataan kaiken kaikkiaan 13 prosenttia.
Silti irtisanomiset kuohuttavat.
– Ne kohdistuivat pääasiallisesti pitkään, jopa Diakin perustamisesta asti palvelleisiin työntekijöihin, Uljas sanoo.
– Hakiessamme paikkaamme uudessa organisaatiossa moni meistä joutui toimittamaan johdolle ansioluettelonsa, vaikka kaikilla työntekijöillä oli voimassa olevat työsopimukset.
– Voi olla, että tuotantotaloudelliset irtisanomisperusteet eivät täyty vuoden 2012 puolella. Työntekijäpuolelta pidän mahdollisena, että irtisanomisten kohdentumisen oikeudellisia perusteita tutkitaan, Uljas sanoo.
Evankelisluterilaisen kirkon kannalta Diakin organisaatiouudistus on merkityksellinen siksi, että kirkon nuorisotyönohjaajat, diakonit ja diakonissat ovat Diakin kouluttamia.
Tiekartta-uudistuksessa Diakin johtoa on syytetty ideologisesta puhdistuksesta, jossa teologian asemaa kirkon alan koulutuksessa on heikennetty hälyttävästi. Kotimaa-lehden mielipideosastolla 21.6. joukko keskeisiä diakonia-alan ammattilaisia ilmaisi huolensa siitä, että organisaatiouudistuksessaan Diak on toiminut omien arvojensa vastaisesti.
Nyt Diakissa ei esimerkiksi ole ainuttakaan raamatuntutkimuksessa tohtoritasolla pätevöitynyttä teologia. Diakin toimintaa Kirkko ja kaupungille valottava henkilö kritisoi oppilaitosta jo vuosia jatkuneesta teologisesta näköalattomuudesta.
– Diakissa teologinen ajattelu on mielletty henkilökohtaisena ”uskonasiana”, jolla ei ole yhteiskunnallista ulottuvuutta. Suurin jännite on ollut Helsingissä, jossa kirkolliset opettajat ovat muodostaneet oman pehmeän uskovaisten saarekkeen, jota muut vieroksuvat.
Poikkeuksena on ollut Järvenpää, jonka diakonian alan koulutuksessa on vaalittu niin sanottua kontekstuaalista teologiaa. Siinä huomioidaan tietoisesti tavallisten ihmisten arkinen elinympäristö eli konteksti. Tältä perustalta kirkon diakoniatyöntekijät ovat voineet olla yhteiskunnallisesti valveutuneita toimijoita.
– Diakissa kontekstuaaliseen teologiaan on suhtauduttu kaiken aikaa penseästi. Toimitusjohtaja-rehtori Jorma Niemelä ei ymmärrä järvenpääläistä teologiaa eikä hän ole siitä kiinnostunut.
Jorma Niemelä vastaa kritiikkiin.
– Juuri Helsingissä ollaan kiinteässä yhteistyössä radikaalin kaupunkidiakonian kanssa, eikä muuallakaan esiinny näin kapeaa diakonian tulkintaa. En ole koskaan kritisoinut kontekstuaalista teologiaa, päinvastoin, hän sanoo.
Niemelän mukaan ammattikorkeakoulututkintoa palvelee niin sanottu soveltava tutkimus.
– Nyt meillä ovat kaikki alat tasapainossa suhteessa tarpeeseen ja tuleviin voimavaroihin. Meillä on edelleenkin parisenkymmentä teologia, joista puolet tohtoreita.
– Kirkollisen koulutuksen hoidamme jatkossakin hyvin. Täytyy muistaa, että kirkon työntekijöiden koulutus antaa myös yhteiskunnallisen pätevyyden. Ei se koko koulutus ole teologiaa ja kirkollisia aineita. Emme me laita diakonissalle sairaanhoidon kouluttajaksi teologian tohtoria.
– Niin ikään meillä on palveluksessa monenlaisen viitekehyksen teologeja, joten puhe ideologisesta puhdistuksesta on perätön.
Diakin perustamisesta alkaen Järvenpäässä työskennellyttä mutta nyt irtisanottua dosenttia Kari Latvusta pidetään yleisesti suomalaisen kontekstuaalisen teologian uranuurtajana ja keskeisenä ideologina.
Diakin omistajahallituksen varapuheenjohtaja Ilkka Mattila vakuuttaa, että organisaatiomurroksessa Niemelä edelleen nauttii hallituksen luottamusta.
– Hyvään hallintotapaan kuuluu, että toimitusjohtajan luottamuksella ei spekuloida. Luottamusta joko on tai ei ole. Luottamus on sataprosenttinen.
Jaa tämä artikkeli: