Diakoniatyöstä haetaan Helsingissä apua kalliin asumisen takia
Apua. Herttoniemen seurakunnan elintarvikejakelussa Myllypurossa käytiin viime vuonna lähes 150 000 kertaa. Lisäksi seurakuntien edullisissa tai maksuttomissa ruokailuissa syötiin Helsingissä hieman yli 24 000 ateriaa.

Diakoniatyöstä haetaan Helsingissä apua kalliin asumisen takia

Helsingin seurakuntien diakoniatyöstä haetaan apua etenkin kalliin asumisen takia.

Teksti Eila Jaakola
Kuva Sirpa Päivinen

– Vuokra-asuntojonot vetävät huonosti, eikä kalliista asunnosta pääse vaihtamaan edullisempaan, ja asuminen syö leijonanosan käytettävissä olevista tuloista. Tämä tuo myös työssäkäyviä diakoniatyön avun piiriin. Liian iso asunto rajoittaa lisäksi toimeentulotuen saamista, kertoo Helsingin seurakuntien diakoniatyön päällikkö Kirsi Rantala.

Valtaosa diakonia-asiakkaista oli yksinasuvia sekä eläkkeellä tai muutoin työelämän ulkopuolella olevia. Monen helsinkiläisen elämässä sairaus ja köyhyys nivoutuvat yhteen: apua haettiin viime vuonna eniten taloudellisiin vaikeuksiin, sairauteen ja ihmissuhdesolmuihin. Myös asumiseen liittyvät asiat olivat yleisesti keskustelujen aiheina samoin kuin hengelliset kysymykset. Usein ongelmana on tyhjä arki: jos kuntouttavaan työtoimintaan pääsee, se on aina vain määräaikaista, ja toimettomuutta täytetään päihteillä.

Suuri avunsaajaryhmä on yksinhuoltajaperheet. Kallis asuminen kurittaa heidänkin talouttaan ja saattaa ajaa velkakierteeseen. Monien nuorten yksinhuoltajien turvaverkot ovat lisäksi hataria. Helsingin seurakuntien diakoniatyöntekijöillä oli viime vuonna lähes 22 000 henkilökohtaista asiakaskontaktia. Määrä oli kasvanut edellisvuoden vastaavasta luvusta, joka oli 17 269.

Taloudellista apua annettiin noin 560 000 euroa, 430 000 euroa vuonna 2012. Summa koostuu muun muassa osto-osoituksista ruokakauppaan ja laskujen maksamisesta sekä kriisiavustuksista.

– Kontaktien määrän lisääntymiseen vaikuttaa se, että asiakkaiden usein monimutkaiset elämäntilanteet edellyttävät diakoniatyöntekijöiltä runsaasti selvittelyä ja yhteydenottoja. Sama koskee taloudellisen avustamisen kasvua: kun diakoniatyöhön ollaan yhteydessä, ongelmat ovat jo kasaantuneet, Rantala jatkaa. Diakoniatyö tekee laajasti yhteistyötä esimerkiksi kaupungin sosiaalityön, lastensuojelun ja velkaneuvonnan kanssa.

Herttoniemen seurakunnan ylläpitämässä Myllypuron elintarvikejakelussa kirjattiin 147 700 käyntiä. Ruoka-apua hakevien joukko nuortuu vuosi vuodelta. Myös lapsiperheiden osuus on kasvussa. Lisäksi seurakuntien edullisissa tai maksuttomissa ruokailuissa syötiin hieman yli 24 000 ateriaa. Ruokailuja järjestetään viikoittain useilla kirkoilla eri puolilla kaupunkia. Niiden järjestämisessä, kuten monessa muussakin diakoniatyön toiminnassa, vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeässä osassa.

Säännöllisesti kokoontuvia diakoniatyön ryhmiä oli viime vuonna 220. Diakoniatyöntekijöiden vetämää vertaistukitoimintaa ovat esimerkiksi sururyhmät, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmät sekä ikäihmisten ja vammaisten ryhmät. Lisäksi järjestetään elämänhallintaa tukevia leirejä ja virkistyspäiviä.

Diakonia, joka kuuluu kirkon perustehtäviin, on kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuvaa palvelua. Seurakunnan diakoniatyö antaa henkistä, hengellistä ja aineellista sekä käytännöllistä apua. Tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen. Helsingin seurakunnissa on noin sata diakoniatyöntekijää. 

Jaa tämä artikkeli:

Minuutissa mystikoksi

Villi city