Eduskunta kuunteli ihmistä
Kansan ääni. Eduskunta äänesti tasa-arvoisen avioliittolain puolesta kuten sen edessä huutaneet mielenosoittajat vaativat.

Kansan ääni. Eduskunta äänesti tasa-arvoisen avioliittolain puolesta kuten sen edessä huutaneet mielenosoittajat vaativat.

Eduskunta kuunteli ihmistä

Tulkaa kaikki -liikkeen koordinaattori Vesa Hirvosen mukaan seksuaaliset vähemmistöt saivat nyt aiemmin puuttuneet kansalaisoikeudet.

Teksti Juhani Huttunen
Kuva Pihla Tiihonen

 

Tulkaa kaikki -liikkeen koordinaattori, dosentti Vesa Hirvonen katsoo, että lakiperusteinen tasavertaisuusperuste voitti eduskunnan äänestyksessä.

– Sen lisäksi inhimillisyysperuste oli vahvoilla. Eduskunta selvästi otti ihmisten kokemuksen vakavasti. Eräässä mielessä eduskunta tällä äänestyksellä halusi puuttuvilta osilta antaa kansalaisoikeudet seksuaalivähemmistöille, Hirvonen arvioi.

– Sen sijaan vastustajat pyrkivät näyttämään, että lakiesitys on suunnattu lapsia vastaan. Näitä perusteluja ei kuitenkaan pidetty kovin uskottavina.

Myös lakialoitteen vastustajat käyttivät Hirvosen mukaan lakiperusteita, joilla pyrittiin sanomaan, että kaksi rinnakkaista lakia ei tee niistä epätasa-arvoisia.

Hirvosen mukaan uusi laki ei tule vähentämään perinteisten heteroliittojen arvoa.

– Pidän tärkeänä, että heteroliittoja tuetaan kaikin tavoin. Yhtä tärkeää on, että samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuksia ja -velvollisuuksia tuetaan.

Vuonna 2010 kirkolliskokous hyväksyi päätöksen, jonka mukaan parisuhteensa rekisteröineiden puolesta voidaan järjestää vapaamuotoinen rukous. Lakialoitteessa kuitenkin uusi avioliittolaki kuitenkin jatkossa korvaa rekisteröidyn parisuhteen.

Piispainkokouksen pääsihteerin Jyri Komulaisen mukaan eduskunnan historiallinen äänestyspäätös tasa-arvoisen avioliittolain puolesta ei toistaiseksi vaikuta kirkkoon mitenkään.

– Toistaiseksihan rekisteröity parisuhde on vielä voimassa. Eduskunta teki vasta periaatepäätöksen, että uutta avioliittolakia aletaan valmistella. Asiasta ei välttämättä seuraa kirkolle muuta kuin, että keskustelu alkaa, Komulainen sanoo.

– Kirkossa oman käsitykseni mukaan voidaan toistaiseksi noudattaa piispainkokouksen antamaa ohjetta, vaikka rekisteröity parisuhde muuttuisikin samaa sukupuolta olevien avioliitoksi. Tilanne muuttuisi vasta, jos piispainkokous antaisi uusia määräyksiä.

– Kirkon avioliittokäsitys ei ole muuttunut, mutta siitä, miten avioliitto ymmärretään yhteiskunnassa, varmasti keskustellaan, ja sen myötä saattaa syntyä erilaisia esityksiä ja mahdollisesti myös päätöksiä.

Kirkolliskokousedustaja, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa arvioi, että eduskunnan päätös voi edistää parempaa keskustelukulttuuria kirkossa.

– Kirkolla on nyt tilaisuus harjoitella hyväksyvää tunnustamista. Asiahan on vielä kesken maallisellakin puolella, Hallamaa sanoo.

– Meidän on opittava kärsimään toisiamme. Eduskunnan päätös tarjoaa merkittävän mahdollisuuden toisenlaiseen keskustelukulttuuriin. Ei niin, että bunkkeroidutaan samanmielisten kesken vaan keskustellen, kuinka nyt kuljetaan.

Hallamaan mukaan kirkon tulee nyt etsiä monenkeskistä vastavuoroisuutta.

– Siinä ihmisiä ei ajatella kohteina vaan osapuolina. Mielestäni ei pidä juuttua siihen, että nyt olisi erityisen vaikeaa. Eiväthän mitkään merkittävät asiat voi olla helppoja.

Hallamaa korostaa, että kirkko ja yhteiskunta ovat ennenkin olleet murroskohdissa, eikä eduskunnan äänestyspäätöksessä siinä mielessä ole mitään uutta. Näin oli esimerkiksi silloin, kun sääty-yhteiskuntaa alettiin purkaa.

– Mietitäänpä vaikka pappi ja valistusajattelija Anders Chydeniuksen (1729–1803) toimintaa valtiopäivillä, kun hän puhui voimakkaasti elinkeinovapauden puolesta. Chydeniuksen toiminta oli merkittävä ennalta määräytyneiden yhteiskunnallisen asemien ja jumalallisiksi miellettyjen asetelmien murtumisfanfaari, Hallamaa sanoo.

Jaa tämä artikkeli: