Ehdokkaat haluavat jakaa osaamistaan
Valmiina palvelukseen. Jukka Relander (vas.), Sara Paavolainen ja Kari Peitsamo haluavat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan seurakuntien toimintaa kehitetään.

Valmiina palvelukseen. Jukka Relander (vas.), Sara Paavolainen ja Kari Peitsamo haluavat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan seurakuntien toimintaa kehitetään.

Ehdokkaat haluavat jakaa osaamistaan

Seurakuntavaalien ehdokkaat toivovat, että äänestäjät käyttäisivät mahdollisuuttaan vaikuttaa kirkon tulevaan suuntaan.

Teksti Tommi Sarlin
Kuva Esko Jämsä

Näyttelijä, kaupunginvaltuutettu Sara Paavolainen on ehdolla yhteiseen kirkkovaltuustoon ja Pakilan seurakuntaneuvostoon demaritaustaisella Sosiaalisen vastuun kirkkoväki -listalla. Demaritaustaisia listoja on yhteensä kymmenessä Helsingin 18:sta suomenkielisestä seurakunnasta.

Paavolainen voisi yhtä hyvin olla myös Tulkaa kaikki -liikkeen listalla, sillä Paavolaisen mielestä sateenkaariväen oikeudet ja syrjimättömyys eivät vielä toteudu kirkossa. Paavolainen kokee ehdolle asettumisensa jatkavan sitä työtä, jota hän tekee kaupunginvaltuustossa ja lukuisissa vapaaehtoistöissään.

– Kirkko on tärkeä toimija, joka muuttuu ja muuttaa maailmaa, Paavolainen sanoo.

Tulevina vuosina seurakunnat joutuvat sopeutumaan väheneviin resursseihin, ja luottamushenkilöt ovat avainasemassa miettimässä varojen suuntaamista.

– On mietittävä tarkoin, miten kirkon oleelliset toiminnot, kuten lasten, nuorten ja yksinäisten parissa tehtävä työ voidaan turvata myös jatkossa, Paavolainen pohtii.

Muusikko Kari Peitsamo on ehdolla Tuomiokirkkoseurakunnan Kantava voima -listalla. Hän lähti ehdolle pyydettäessä.

– Lista painottaa ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen merkitystä kirkon julistuksen keskuksessa.

Peitsamon mukaan kirkko ei saa muuttua. Sen perusteet ja oppi on pidettävä ennallaan.

– Esimerkiksi perinteinen luterilainen jumalanpalvelus pitää säilyttää. Mottoni on: Saatanan juonet kauas pois.


Radiohenkilö ja esseisti Jukka Relander pyrkii Oulunkylän seurakunnasta Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokkaana yhteiseen kirkkovaltuustoon. Relander on lähtenyt ehdolle, koska hän haluaa vaikuttaa kirkossa myös käytännön tasolla kuten politiikassakin. Puoluetaustaltaan Relander on vihreä. Paavalin seurakunnassa vihreillä on oma listansa nimellä Vihreät niityt.

– Viime vuosina olen ollut mukana monissa opillisissa keskusteluissa kirkosta ja kristinuskosta. On innostavaa, jos voin tehdä jotain käytännöllistä myös kirkon piirissä.

Relander on ehdolla vain kirkkovaltuustoon, koska pienten lasten isän illat tahtovat täyttyä kokouksista jo nyt.

– Kirkkovaltuusto on tärkeä hallinnollinen elin, joka vaikuttaa nimityksiin ja valitsee kirkolliskokousedustajat. Olen mielelläni mukana valitsemassa Tulkaa kaikki -liikkeen arvojen mukaisia ehdokkaita.

Tulkaa kaikki -liikkeellä on listoja yhteensä kymmenessä seurakunnassa. Se on demareiden kanssa vahvin yhtenäinen liike näissä seurakuntavaaleissa Helsingissä. Tuomiokirkkoseurakunnassa liikkeen listalla ehdolla olevan Lari Ahokkaan mukaan liike painottaa muun muassa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, avoimuutta ja hyvän tekemistä.

Ahokkaan mukaan yksi tulevan kauden konkreettisimpia kysymyksiä Tuomiokirkkoseurakunnassa on Jätkäsaareen suunniteltu seurakuntakeskus.

– Vielä rakenteilla oleva uusi kaupunginosa tarvitsee omaa identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, jota rakentamaan kirkkoa tarvitaan mukaan. Kirkon toimintamuodoista lapsityö on minulle pienen lapsen isänä ajankohtainen asia. Monissa järjestöissä toimineena olen kiinnostunut päätöksenteon avoimuudesta ja toimivuudesta, Ahokas kommentoi.

 

Herttoniemen seurakunnan Rakkaus ja valppaus -ehdokaslistalla oleva kansanedustaja Juha Väätäinen pyrkii yhteiseen kirkkovaltuustoon. Vaikka Väätäinen on perussuomalainen kansanedustaja, hänen ehdokaslistansa ei kuitenkaan ole poliittinen vaan myllypurolainen lista. Sen sijaan Roihuvuoresta löytyy Helsingin ainut perussuomalaisten ehdokkaiden lista.

– Suostuin ehdolle, koska haluan antaa yhteiskunnallisen osaamiseni seurakuntien käyttöön. Kirkkovaltuustossa käsitellään paljon taloutta, jossa esimerkiksi työskentelystäni eduskunnan asuntojaostossa on hyötyä, Väätäinen pohtii.

Seurakuntien tiukkeneva talous haastaa luottamushenkilöt pohtimaan, mikä kirkon työssä on oleellisinta. Suuret kiinteistöt ja henkilöstökulut nielevät varoja.

– Meidän täytyy löytää ratkaisuja, jotka varmistavat seurakunnan toiminnan myös tulevaisuudessa, Väätäinen sanoo.

Herttoniemessä on myös Hyvän rakentajat -ehdokaslista, joka koostuu kulosaarelaisista ehdokkaista. Listan kokosi kauppatieteiden tohtori Leena Kostiander, joka on toiminut muun muassa Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtajana.

– Haluan kehittää kirkkomme toimintaa ja palveluita yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa, eri alueiden haasteet ja asukkaiden tarpeet huomioon ottaen. Olisi antoisaa työskennellä hyvien asioiden puolesta edelleenkin, vaikka kaksi kautta onkin jo takana, hän sanoo.

Kostianderin mielestä vanhusten ja lapsiperheiden lähipalvelut ja -toiminta on säilytettävä. Seurakunnan, koulujen ja päiväkotien yhteistyötä tulisi vahvistaa kristillisen perinteen ja seurakuntayhteyden säilyttämisen vuoksi.

– Partiotoimintaa on tuettava kaikissa seurakunnissa, sillä se on tärkeä nuorisotyön muoto. Myllypuron elintarvikejakelu tarvitsee seurakuntayhtymän tukea jatkossakin, eikä diakoniatyön resursseja pidä vähentää. On myös keksittävä uusia tapoja seurakuntalaisten kohtaamiseksi arjessa, jotta kirkon jäsenkato saadaan pysähtymään, Kostiander miettii.

 

Munkkiniemessä ovat kokoomuslaiseen arvomaailmaan sitoutuneet seurakuntalaiset muodostaneet Kokoomuslainen seurakuntaväki -listan. Listaa on koonnut Eeva-Liisa Koltta Sarkanen. Hän lähti ehdolle, koska kirkko elää nyt murroskauttaan.

– Nykyajan ihmiset ovat vieraantuneet kirkosta ja monelle oma seurakunta saattaa tuntua vieraalta. Silti suurin osa meistä kaipaa hengellistä elämää, vaikka monet eivät sitä sanokaan ääneen tai tuo muulla tavalla ilmi.  Toivon, että omalta osaltani pystyn vaikuttamaan siihen, että seurakunta vastaisi jäsentensä toiveisiin ja tarpeisiin.

Luottamushenkilöt joutuvat ottamaan huomioon talouden kiristymisen.

– Toiminnan tulee siitä huolimatta olla laadukasta ja seurakuntalaisten toiveista viriävää. Joistakin toiminnoista voidaan joutua valitettavasti luopumaan. Seuraavan neljän vuoden aikana on tehtävä monia suuria päätöksiä, joissa tarvitaan kokemusta ja vaihtoehtojen pohdintaa. Hallinnon ja talouden tulee olla hyvin hoidettua ja tehokasta sekä läpinäkyvää, Sarkanen sanoo.

Lisätietoa seurakuntavaaleista osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi.

Jaa tämä artikkeli: