Kuva: Thinkstock
Ei hätää, keski-iän kriisi onkin uudelleen syntymistä!
Keski-iän kriisi voi iskeä rajustikin, mutta asiantuntija muistuttaa, että kriisi tarjoaa mahdollisuuden luoda syvemmän suhteen itseensä ja elämään. Lue vinkit, miten kiivetä pahimman yli.
Keski-iän kriisi puskee pintaan joukon kysymyksiä elämästä. Pohdiskelut siitä, onko elämällä mitään merkitystä, tai onko mikään asia elämässä niin kuin on sen tähän mennessä luullut olevan, ovat keski-ikäiselle tyypillisiä. Että tässäkö kaikki olikin?
”Asian voi ajatella niinkin, että nelikymppisenä ihminen saa mahdollisuuden syntyä omaksi itsekseen”, lohduttaa psykologi ja kirjailija Tony Dunderfelt.
”Siihen keski-iän kriisi nimittäin liittyy.”
Vaikka kaikki eivät keski-ikää lähestyessään kriisiydy tai vajoa syviin vesiin miettimään elämän merkityksellisyyttä, ajoittuu neljänkympin molemmin puolin ihmisen elämänkulussa vaihe, jolloin on ominaista arvioida oman elämänsä perustukset uudelleen.
”Keski-iän sisäiset ravistukset pakottavat meitä prosessoimaan omia syviä uskomuksiamme paitsi elämästä ja maailmasta, myös omasta itsestämme. Ne kysymykset mylläävät ihmistä syvältä.”
Elämän tosiasiat puntarissa
Eletty elämä ja koetut asiat joutuvat puntariin: onko mikään, mitä olen pitänyt elämän tosiasiana, totta? Maailma voi näyttää kovin synkeältä. Ristiriita sen välillä miten on oppinut näkemään maailman ja minkä nyt kokee olevan totta, aiheuttaa psykologista stressiä.
”Siitä saattaa syntyä voimakastakin merkityksellisyyden katoamista tai tarkoituksettomuuden tunnetta”, Dunderfelt kertoo.
Keski-ikäinen käy läpi omia syviä uskomuksiaan elämästä:
”Olen tähän asti aina uskonut, että hyvyys voittaa. Mutta pahuus ja itsekkyyshän tässä maailmassa oikeasti palkitaan - ja runsain palkinnoin.”
”Luulin aina, että kova työ kannattaa, mutta nyt olen huomannut, että huolimatta siitä kuinka paljon uurastan, näin ei käy.”
”Ajattelin ennen, että elämällä olisi joku merkitys. Mutta kaikkihan katoaa. Elämä ei varsinaisesti johda mihinkään.”
Tony Dunderfelt kannustaa kuuntelemaan mieleen kohoavia tunteita ja ajatuksia.
”Kriisi tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden kasvaa omaksi itsekseen.”
Kasvatettu minä ja ydinminä vuoropuhelussa
Samoin kuin elävä ympäristömme, myös ihminen on jatkuvassa muutoksessa.
”Voisi ajatella, että erilaiset sisäistetyt ajatukset ja uskomukset pyrkivät meistä ulos, kuin kuona-aineet kehosta. Keski-ikäisen psyykkinen keho poistaa sellaista arvomaailmaa tai sellaisia olettamuksia, jotka eivät enää pidä paikkaansa,” Dunderfelt kuvailee.
Tony Dunderfelt kertoo, että humanistisen psykologian näkökulmasta nelikymppisen sisimmässä tapahtuu kasvatetun minän ja ydinminän yhteentörmäys. Kasvatettu minä on sen maailman tuotos, johon olemme sosiaalisesti kasvaneet ja jonka kautta olemme oppineet ymmärtämään elämää ja paikkaamme siinä. Ydinminä sen sijaan on jokin pysyvä, ytimellinen osa itseä.
"Nyt on hyvä hetki arvioida, mitkä asiat kasvatetusta minästä kannattaa pitää mukanaan ja mistä asioista tai ajatusmalleista saa päästää irti, ” Dunderfelt esittää.
”Perkaamistyö auttaa näkemään eteenpäin ja hahmottelemaan selkeämpää kuvaa siitä, millaista elämää haluaa tulevaisuudessa elää.”
Kriisitkin ovat luonnollinen osa elämää
Mutta mitä tehdä, kun elämä näyttää yhtäkkiä nostaneen silmien edestä esiripun ja paljastaneen kaiken merkityksettömyyden? Ja koko elämä näyttäytyy läpeensä tarkoituksettomalta ja tyhjältä?
|
Tony Dunderfelt rohkaisee keski-ikäistä ottamaan aikaa itselleen. "Ruuhkavuosina usein ne omat tärkeät asiat jäävät sivuun. Niistä kiinni pitäminen ei kuitenkaan ole itsekkyyttä vaan tervettä itsellisyyttä." Kuva: Daniel Dunderfelt. |
”Silloin kannattaa muistaa, että elämältä itseltään ei katoa merkitys, vaan ne asiat, joihin yksilö on kasvanut liittämään merkityksiä, muuttavat muotoaan,” Dunderfelt lohduttaa.
”Toisaalta, nyt uusille merkityksille avautuu tilaa syntyä”
Eikä muutos sinänsä ole paha asia, muistuttaa Tony Dunderfelt. Se on oleellinen ja irrottamaton osa ihmiselämää.
”Tietty rytmillisuus toistuu elämämme eri tasoilla. Ihmisen keho vanhenee, kuolee ja uudistuu kudostasolla joka päivä. Jokaisessa sekunnissa ihmisessä syntyy ja kuolee pari miljoonaa punasolua, ” Dunderfelt kuvailee.
”Kehossamme on käynnissä valtava, rytminen sinfoniaorkesteri.”
Myös käsitykset itsestämme uudistuvat alati.
”Vaikka meistä tuntuisi, että joka päivä olen sama henkilö, me ja käsityksemme itsestämme muutumme jatkuvasti. Staattisuus on havaintoharha.”
Nelikymppinen uudistuu, syntyy osittain uudelleen. Kriisin jälkeen maailma näyttää erilaiselta.
”Voi ajatella, että on käynyt läpi uudistumisprosessin ja se syntynyt minä, joka nyt aloittelee elämäänsä, on sekoitus vanhaa ja uutta. Ja erilaiset mahdollisuudet avoinna, kun vain hahmottelee, mitä elämältään haluaa,” Dunderfelt sanoo.
”Se on hieno mahdollisuus.”
Lohtua ja vinkkejä keski-iän kriisiin
Tony Dunderfelt listaa kolme tärkeää työkalua keski-iän kriisissä tuskaileville. Lohdun sanoillakin on paikkansa: ”Älä pelkää pimeää, se on merkki valosta.”
Vinkit:
1. Puhu. Älä jää ajatustesi ja tunteittesi kanssa yksin. Puhu läheistesi kanssa tai pura oloasi kirjoittamalla. Mikäli tuntemukset ovat kovin tukalia, käänny ammattilaisen puoleen.
2. Perehdy. Ota asioista selvää, lue aihetta käsittelevää kirjallisuutta. On hyvä saada tietoa siitä, mitä on käymässä läpi. Asiantuntijoiden näkemykset ja vertaiskokemuksen tunne auttaa ymmärtämään, ettei ole ainoa, joka miettii samoja asioita. On hyvä myös kuulla, miten muut ovat tilanteesta selviytyneet.
3. Tee pidemmän tähtäimen suunnitelma. Käännä tuskailu ja ahdistavat ajatukset toiminnaksi. Mieti mitä haluat elämältäsi. Tee suunnitelma, katso pidemmälle tulevaisuuteen. Tavoitteet ja unelmat voivat olla pieniä ja suuria.
+1 Anna itsellesi aikaa tehdä mieleisiä asioita. Keski-ikäinen on monesti niin sidoksissa ruuhkavuosien verkostoissa, että itselle tärkeät asiat jäävät kuin huomaamatta sivuun. ”On oikein ja tarpeellista olla elämässään itsellinen”, muistuttaa Dunderfelt. ”Se on eri asia kuin itsekkyys.”
Lohtu:
”Se, että on sisäisesti paha olla, ei tarkoita että kaikki maailmassa olisi pahaa. Päinvastoin, se itseasiassa kertoo, että on olemassa hyvää elämää, jota tavoitella. Ihan kuin varjot todistavat, että on olemassa valoa. Valo ei katoa koskaan, on vain aika löytää se eri kohdasta. ”
”Elämänkriisi on todiste siitä, että sinulla on ytimellinen sisin, joka haluaa tulla esiin. Voit ajatella, että nyt on syntymässä jotain ihan uutta ja on alkamassa uusi vaihe elämässä.”
Lähteet: Tony Dunderfelt: Elämänkaarispykologia (WSOYpro, 2011), Ilon psykologia (PS-kustannus, 2010)
Jaa tämä artikkeli: