Aikuisen ylivalta. Lasta hyväksikäyttävä aikuinen etsii nautintoa lapsen hyvinvoinnista välittämättä. Kuva: Esko Jämsä
Ei saa koskea
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on tuhoisa salaisuus.
Vuodenvaihteen tienoilla suomalaiset järkyttyivät, kun Pietarsaaressa paljastui, että lestadiolaisyhteisön maallikkosaarnaaja oli käyttänyt hyväksi sukulaislapsiaan.
Ikävä kyllä kyseessä ei ole yksittäistapaus. Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen tukijärjestö Delfins ry ilmoittaa, että tutkimusten mukaan noin seitsemän prosenttia tytöistä ja kolme prosenttia pojista on kokenut elämässään jonkinasteista seksuaalista hyväksikäyttöä.
Seksuaaliseksi hyväksikäytöksi lasketaan raiskausten lisäksi kaikenlainen sopimaton ja lapsen tahdon vastainen intiimialueiden koskettelu ja lapsen altistaminen hänen ikäänsä sopimattomille seksuaalisille teoille, näyille tai puheille.
Poliisin tietoon tuli vuonna 2008 vajaat kolme tuhatta tapausta, suurin osa jää piiloon. Hyväksikäyttäjistä suurin osa lapsille tuttuja miehiä, mutta naispuolisten ahdistelijoiden määrä kasvaa. Noin neljäsosa uhreista on poikia.
Lapsia hyväksikäyttävien aikuisten omassa elämässä on jokin mennyt vikaan.
– Hyväksikäyttäjiä on karkeasti kahdenlaisia: regressoituneet eli taantuneet menettävät jossain tilanteessa itsehillintänsä ja tilaisuus tekee heistä varkaita. He voivat muutoin olla normaalissa seksuaalisessa kanssakäymisessä vertaistensa kanssa ja heidät voidaan hoitaa, toteaa terapeutti Airi Pyykkö, jolla on 17 vuoden kokemus seksuaalisesti hyväksikäytettyjen terapiasta.
Sen sijaan fiksoituneet tekijät ovat jumittuneet ajatuksissaan johonkin fantasiaan ja toteuttavat sitä. He voivat kohdistaa kiinnostuksensa esimerkiksi tietynikäisiin lapsiin ja toimia suunnitelmallisesti. Kontrolli toimii heihin paremmin kuin hoito.
Uskonnollinen tausta ei ole seksuaalirikoksissa mitenkään epätavallinen ilmiö.
– Erityisen riskialttiita ovat suljetut, sisäänpäin kääntyneet yhteisöt. Usein tällaisilla yhteisöillä on vahva johtaja, joka perustelee valtansa Jumalalla ja jonka näkemyksiä eivät muut saa kyseenalaistaa.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina vakava rikos, joka vaurioittaa lasta vakavasti. Mitä läheisempi tekijä, sen suuremmat vahingot.
– Uhri kokee valtavaa syyllisyyttä. Lapsi on itsekeskeinen, ja kun hänelle tehdään pahaa, hän tulkitsee olevansa itse paha. Koska seksuaalisuuteen liittyy luonnostaan häveliäisyys, lapsen mieli on helppo manipuloida mukaan häpeälliseen salaisuuteen.
Seksuaalisesta hyväksikäytöstä eheytyminen edellyttää ammattiapua ja kärsivällisyyttä myös läheisiltä. Pelkkä aika ei riitä parantamaan tällaisia haavoja.
– Jos kirjoittaisin aiheesta kirjan, panisin nimeksi ”Mä en ikinä selviä siitä”. Ensimmäinen askel toipumiseen on kuitenkin usko, että siitä voi selvitä.
– Toiseksi tarvitaan turvallinen terapiatilanne, jossa uhri uskaltaa kohdata kipeän asian herättämät tunteet uudestaan ja saada mahdollisesti korjaavia tunnekokemuksia. Kolmanneksi täytyy uskaltaa mennä elämässä eteenpäin, eikä jämähtää uhriksi, Pyykkö tiivistää.
Jos kärsit seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamasta traumasta, hae apua asiaan perehtyneeltä ammattiauttajalta esimerkiksi Raiskauskriisikeskus Tukinaisesta www.tukinainen.fi tai Delfins ry:ltä www.suomendelfins.fi.
Kaikki käyttäytymisen muutokset lapsessa voivat viitata siihen, että hän on joutunut kokemaan seksuaalista hyväksikäyttöä. Jos epäilet sellaista, ota yhteys esimerkiksi terveydenhoitajaan, lastensuojeluun tai poliisiin.
Salla Korpela
Jaa tämä artikkeli: