Yksi heistä on poissa. Nuori helsinkiläinen bussinkuljettaja on edelleen sairaalassa. Hänet hakattiin kaksi kuukautta sitten Elielinaukiolla. Väkivallanteko herätti tyrmistystä ja kokosi bussinkuljettajat taistelemaan turvatoimien puolesta. Kuva: Esko Jämsä
Ei väkivallalle
Bussikuski hakattiin teho-osastolle bussipysäkillä kaksi kuukautta sitten. Hyökkäyksen jälkeen kuljettajien turvallisuutta kohennettiin. Mikä muuttui?
Nuori helsinkiläinen bussikuski halusi ajaa ilta- ja yövuoroja, koska hän keräsi rahaa iloista perhesuunnitelmaa varten. Hän odotti kesäksi Suomeen ulkomailla asuvaa vaimoaan ja heidän yhteistä vauvaansa. Vaimolla on lisäksi pikkulapsi, jonka kuski oli päättänyt adoptoida.
Kaksi nuorukaista seisoi lähtevän bussin edessä. Kuljettaja kävi pyytämässä nuoria siirtymään pois, jolloin he kävivät kimppuun. He löivät, kuristivat ja potkivat kuljettajaa päähän. Pahoinpitely kesti muutamia kymmeniä sekunteja.
Nuoret saatiin pian kiinni, ja he odottavat vapaalla jalalla esitutkinnan ja syyteharkinnan valmistumista.
– Törkeästä pahoinpitelystä saa vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta, kertoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Juha Rautaheimo Helsingin poliisin väkivaltarikosyksiköstä.
Oikeusistuin päättää, tuleeko tuomio ehdottomana vai ehdollisena. Tekonsa tunnustaneilla nuorilla ei ole aiempaa rikostaustaa.
Bussikuski oli pitkään kuoleman ja halvaantumisuhan partaalla Meilahden teho-osastolla. Hän toivoo palaavansa vielä rattiin, mutta lääkärit eivät toistaiseksi anna asiasta ennustetta.
Ystävien, työtovereiden ja työantajan tuella perhe pääsi Suomeen. Koska kuljettaja asui poikamiesboksissa, ystävät järjestivät perheelle asunnon. Eräs ystäväperhe tyhjensi asuntonsa ja muutti toisen luokse. Kuljettajan perhe jonottaa nyt seurakuntien asuntoa.
– Vaikka tapahtuma on äärimmäisen järkyttävä, se on nostanut esiin myös paljon lähimmäisenrakkautta, ystävä kiittelee.
Helsingin Bussiliikenteen työsuojeluvaltuutettu Arto Aijala työtovereineen on käynyt usein katsomassa kollegaansa sairaalassa.
– Ystävillä ja perheen saamisella Suomeen on ollut suuri merkitys toipumiselle, hän uskoo.
Pahoinpitely kuohutti mieliä. Bussifirmojen henkilökunnalle se oli viimeinen pisara. Pääkaupunkiseudun eri liikenneyhtiöiden kuljettajat vaativat vartijoita viikonloppuilloiksi keskustan terminaalipisteisiin Elielinaukiolle, Rautatientorille ja Kamppiin.
He vauhdittivat vaatimusta toimintapäivän uhalla. Liikenne olisi pysähtynyt vuorokaudeksi helmikuussa, viikko pahoinpitelyn jälkeen. Bussiliikenteen tilaaja Helsingin seudun liikenne (HSL) järjesti vaaditut vartijat, joten seisokkia ei tullut.
– On ikävää, että epäkohtia korjataan vasta sitten, kun tapahtuu jotain järkyttävää, työsuojeluvaltuutettusanoo.
Väkivalta on ollut tiedossa. Viime vuonna sattui 27 vakavaa kuljettajaan kohdistunutta väkivallantekoa, kun niitä edellisenä vuonna oli yhdeksän.
– Kulujen karsiminen on johtanut sekä työhyvinvoinnin että turvallisuuden heikkenemiseen, Arto Aijala sanoo.
Vartijoiden lisääminen on pysyvä ratkaisu.Uusiin busseihin tilataan lisäksi turvaohjaamot ja valvontakamerat. Osapuolet perustivat myös yhteisen turvallisuuteen keskittyvän neuvottelujärjestelmän.
– Helsingin Bussiliikenteen busseissa on vasta muutamia turvakameroita, mutta Veolian liikennöimissä busseissa niitä on jo sata. Kamerat kuvaavat jatkuvaa videokuvaa, joka säilyy kaksi viikkoa. Kuskin painaessa turvanappia kuvat säilyvät vielä pidempään.
Turvaohjaamot ovat Arto Aijalan mukaan kuitenkin kaksipiippuinen juttu.
– Kuskia ei voi eristää turvakaukaloon järeiden lasien taakse. Saksassa on kokeiltu laseja, jotka nousevat kuskin suojaksi hätänappia painamalla. Meillä niihin ei ole menty. Yleensä ongelmat matkustajan kanssa selvitetään puhumalla.
Väkivalta on muuttunut. Se ei keskity enää viikonloppuöihin, vaan voi ilmetä pitkin päivää.
– Yleensä häiriöt liittyvät maksutapahtumaan ja alkoholin nauttimiseen bussissa, mikä on kielletty. Busseja sotketaan ja rikotaan. Kaikki eivät osaa käyttäytyä ihmisiksi. Ongelmat lähtevät jo kotikasvatuksesta, luottamusmies pohtii.
– Joskus muut matkustajat voivat liittoutua häirikön puolelle kuskia vastaan, joskus taas kuljettajan puolelle. Ongelmatilanteet ovat herkkiä ja vaativat kuljettajalta sosiaalisia taitoja. Kaikkia näitä tilanteita käydään koulutuksessa läpi, Aijala sanoo.
Joskus häirikkö tai häiriköt pitää poistaa kyydistä tai estää nousemasta kyytiin.
– Omat haasteensa tuo talvi. Häirikköä ei saa jättää heitteille pakkaseen kesken ajon. Silloin pitää odotella vartijoiden tai poliisin tuloa. Saamme myös omat vartijapartiot, jotka tulevat tarvittaessa reitille nopeasti.
Kuljettajan uhkaaminen luokitellaan järjestyksen valvontaa ylläpitävän henkilön vastustamiseksi. Kuljettajalla on järjestyksenvalvojan oikeudet puuttua väkivaltaan.
Arto Aijala huomauttaa, että häirikkö saa sakkojen lisäksi helposti myös korvausvaatimuksen bussifirmalta. Jo pelkästään bussin seisottaminen, saati vahingoittaminen maksaa.
– Jos kuljettaja pyytää apua, kuljettajan järjestyksenvalvojan oikeudet siirtyvät matkustajalle. Samoin jos kuljettaja on jo väkivallan kohteena, auttajalle siirtyy järjestystä ylläpitävän henkilön oikeudet. Jos häirikkö uhkaa jollakin astalolla, se lisää puolustajan oikeutta voiman käyttöön ja vastarinnan murtamiseen.
– Naiskuljettajat selviävät tavallisesti miehiä helpommalla, koska matkustajat tulevat yleensä aina naiskuskin tueksi, Aijala kiittelee.
Sakari Sarkimaa
Jaa tämä artikkeli: