Huvin vuoksi. Kaikki eläinten toiminta ei liity selviytymiseen ja suvunjatkamiseen.
Eläimet pitävät hauskaa
”Itsetyydytys viittaa siihen, että sen suorittaja etsii pelkästään mielihyvää, koska se on täysin hyödytöntä lisääntymisen kannalta. Se on nisäkkäillä yleistä, ja sitä harjoittavat suunnilleen yhtä paljon naaraat ja koiraat.”
Eläinten käyttäytymistieteiden tohtori Jonathan Balcombe näyttää eläinkunnan uudenlaisesta näkökulmasta. Avarassa luonnossa ja muissa luontodokumenteissa eläimet esitetään usein hieman robottimaisina olentoina, joiden käyttäytyminen on läpeensä suvunjatkamisen ja hengissä selviämisen motivoimaa. Eläinten elämä kuvataan ilottomana selviytymistaisteluna.
Balcomben mukaan monet eläimet tekevät asioita puhtaasti huvikseen. Ajatellaan vaikka seksiä, jota monen villieläimen on havaittu harrastavan myös yksin, samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa, raskausaikana tai tavalla, joka ei muuten mahdollista lisääntymistä. ”Suippukuonodelfiinit saattavat ’ratsastaa tandemilla’ toistensa selkäevän päällä. Alla oleva työntää evänsä toisen sukuelinaukkoon molempien uidessa yhdessä tässä asennossa.”
Moni koiranomistaja tulkitsee lemmikkinsä tuntevan jälleennäkemisen riemua, kaipuuta läheisen ihmis- tai koirakaverin perään sekä nautintoa rapsuttamisesta. Puhe eläinten tunteista kuitataan kuitenkin herkästi niiden inhimillistämisenä.
Balcombe kysyy, miksi eläimillä ei olisi tunteita ja kykyä nautintoihin, kun varsinkin nisäkkäillä on niihin samankaltaiset fyysiset ja aivokemialliset edellytykset kuin ihmisillä. Kirjassa on runsaasti esimerkkejä: Norsut ryntäävät eron jälkeen yhteen korvat lepattaen, töräytellen ja kiljuen. Leikin alkua odottavat nuoret rotat vikisevät samalla mielihyvätaajuudella kuin saadessaan herkkuja. Varikset liukuvat ja syöksyvät ilmavirtojen mukana ilman muuta näkyvää syytä kuin hauskanpito.
Balcombe lopettaa kirjansa moraaliseen kannanottoon: jos myönnämme eläinten kyvyn tuntea mielihyvää, onko meillä oikeus riistää niiltä kaikki elämän ilot?
Pihla Tiihonen
Jonathan Balcombe: Eläimellinen nautinto. Suomentanut Eila Salomaa. Into 2014.
Eläinten päivää vietetään 4. lokakuuta
Jaa tämä artikkeli: