Kuva: Thinstockphoto
Eläinvideon sankarilla voi olla psyykkinen ongelma
Jakoiko kaveri somessa videon häkissään volttia heittävästä maaoravasta? Temppu näyttää katsojasta hauskalta, mutta on todellisuudessa merkki eläimen pahoinvoinnista.
”Osa internetin eläinvideoista paljastaa julkaisijan tietämättömyyden eläimen käyttäytymistä tai sen kouluttamista kohtaan. Videoissa on sellaisia ongelmakäyttäytymisen muotoja, joita ihmiset pitävät jotenkin hassuina”, kertoo eläintenkouluttaja Jenni Hakosalo.
Hän kouluttaa työkseen koiria, kissoja, hevosia, sikoja ja jyrsijöitä.
Hakosalon mukaan volttien heittäminen ei kuulu maaoravan normaaliin käyttäytymiseen: ”Volttien heittäminen on stereotyyppinen käyttäytymisen muoto. Eläimen on täytynyt turvautua äärimmäisiin sopeuttamisen keinoihin”.
Koiran purressa omaa häntäänsä ei kannattaisi käynnistää videokameraa, vaan selvittää käytöksen syy. Hakosalon mukaan koirat tai muutkaan eläimet eivät pyri vahingoittamaan itseään.
Myöskään pingviinin tavalliseen käytökseen ei kuulu toistuva ympyrän kävely.
Oudon käytöksen taustalla voi olla esimerkiksi kipu tai psyykkinen ongelma. Katsoja ei tätä todennäköisesti huomaa.
Buumissa myös positiivisia puolia
Myös eläinoikeusjärjestö Animalia on huomannut eläinvideobuumin. ”Emme pysty seuraamaan aktiivisesti erilaisia videoita, koska niiden määrät ovat tällä hetkellä valtavia”, toteaa järjestön eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.
Animalia voi kuitenkin yksittäisten pyyntöjen perusteella katsoa videon läpi ja antaa arvionsa, jos videolla tapahtuu jotakin ikävää eläimelle.
Uotila näkee myös positiivisia puolia eläinvideoiden leviämisessä. Videoissa voidaan tuoda esille eläinten persoonallisuutta, lajityypillistä käyttäytymistä ja positiivista kanssakäymistä eläinten ja ihmisten kesken.
Asiantuntijan mukaan liikkeellä on materiaalia, jossa eläin ei selvästi voi hyvin: ”Tällaiset videot voivat kannustaa myös muita yrittämään samaa ja lisätä siten eläinten epäasiallista kohtelua. Esimerkiksi lähiaikoina netissä on kiertänyt videoita, joissa kissoja säikäytettiin kurkuilla”.
Kriittinen asenne katselussa
Kaikissa videoissa ei tyydytä vain kurkuilla pelotteluun. Sekä Hakosalo että Uotila uskovat, että internetistä löytyy videoita, joissa eläimelle tehdään pahaa tahallaan tai tahattomasti. Näissä videoissa voidaan puhua jopa eläinrääkkäyksestä.
”Kissan heittäminen uima-altaaseen on julmuutta. Kenellä on siinä tilanteessa hauskaa? Ei ainakaan minulla katsojana tai kissalla. En tiedä, onko heittäjällä tai kuvaajalla sitten hauskaa. Ihmisen motiiveja on vaikea tietää”, Hakosalo selittää.
Uotilan mukaan eläinvideoita kannattaa katsoa harkiten. Hän ei näe hyvinvoivien ja iloisten eläinten touhujen katsomisessa mitään ongelmaa.
Sen sijaan eläimen käyttäytymisen poiketessa tavanomaisesta kannattaa videota katsoa kriittisillä silmillä: onko taustalla jotain muuta kuin vain hauska sattuma.
”Epäiltyä eläinrääkkäysvideota ei kannata jakaa eteenpäin. Videoiden arvo nousee sitä mukaan, kun yhä useampi katsoo niitä. Jos videon jakaa omalla sivustolla ja samalla kertoo epäilystään, niin taatusti kaikki eläinystävät katsovat sen”, Hakosalo kuvailee.
Epäiletkö, että videolla esiintyy eläinrääkkäystä?
Laura Uotila kehottaa ottamaan yhteyttä epäillystä eläinrääkkäyksestä poliisiin, jos video on kuvattu Suomessa. Poliisin tehtävä on selvittää videon tekijä ja mahdollinen eläimen kaltoinkohtelu.
Ulkomaisen videon tapauksessa eläinrääkkäykseen puuttuminen on vaikeampaa. ”Jos kuvausmaa on tiedossa, suosittelen ottamaan yhteyttä kyseisen maan eläinsuojeluyhdistykseen ja pyytämään heitä puuttumaan asiaan”, toteaa Uotila.
Jenni Hakosalon mukaan ulkomaiselle eläinvideon tekijälle voi lähettää myös kommentin asiasta. Hän muistuttaa kuitenkin, että videon herättämä tunnelataus katsojassa ei ole hyvä lähtökohta palautteen antamiseen.
Jaa tämä artikkeli: