Turvattu tulevaisuus. – Kirkon eläkerahaston kasvu tuo varmuutta siihen, että kirkon rahat riittävät sen työntekijöiden eläkkeisiin, sanoo kirkkoneuvos Leena Rantanen.
Eläkerahasto kasvoi yli miljardin euron
Kirkon työntekijät voivat suhtautua tulevaisuuteen kohtuullisen luottavasti.
Teksti Sirkku Nyström
Kuva Sirpa Päivinen
Kirkossa havahduttiin 1990-luvun alussa, että sisään virtaavat eläkemaksut eivät jatkossa ehkä riitäkään kaikkien eläkkeisiin. Siihen asti eläkemaksua kerättiin sen verran kuin tarvittiin eläkkeellä olevien työntekijöiden eläkkeisiin.
Jos työntekijöitten määrä vähenee, rahaa maksettaviin eläkkeisiin ei tule tarpeeksi. Seurakuntien maksama eläkemaksu nostettiin lähes kerralla 27 prosenttiin. Työeläkeyhtiöiden asiakkaina olevat työnantajat pääsevät 17,35 prosentin maksulla työntekijää kohti. Viime vuonna kirkon eläkemaksu nostettiin jo 28 prosenttiin.
Varautuminen heikkenevään tilanteeseen on sujunut hyvin. Edelleenkin eläkkeet maksetaan sisään tulevilla eläkemaksuilla, mutta kaikki mitä ylitse jää, rahastoidaan. Kun eläkerahastointi käynnistettiin vuonna 1992, rahastossa oli 65 miljoonaa euroa. Viime vuoden lopussa rahastossa oli 1 046 miljoonaa euroa. Miljardin euron rajan rikkominen tuo varmuutta siihen, että kirkon rahat riittävät sen työntekijöiden eläkkeisiin, vaikka väki vähenee.
Kirkkoneuvos Leena Rantanen on kirkon tärkein raha-asioiden vartija. Kirkon eläkerahasto on myös hänen vastuullaan.
– Rahasto on välttämätön sen tuottojen takia. Mitä isompi pääoma, sen enemmän tuottoja, kun sijoitustoiminta onnistuu hyvin. Kymmenen prosentin tuotto 700 miljoonan euron pääomasta on 70 miljoonaa. Kun rahasto on kooltaan miljardin, kymmenen prosentin tuotto on jo 100 miljoonaa. Tuottojen avulla varmistetaan että raha riittää sellaisessakin tilanteessa, jossa sisään tulevat eläkemaksut ovat pienemmät kuin eläkkeellä olevien eläkkeet.
Sijoitustoiminnan onnistuminen on eläkerahastolle elintärkeää. Viime vuonna rahasto pärjäsi erinomaisesti. Sen tuotto oli 12,3 prosenttia. Myös miljardin euron rajan ylittäminen on merkittävä saavutus.
Koska vuosituotot vaihtelevat, kehitystä ei mitata yhden vuoden tuotolla vaan pidemmällä ajanjaksolla. Eläkerahaston tuotto on sen olemassaolon aikana ollut vuositasolla 8,25 prosenttia (reaalituotto 6,3 prosenttia). Laskennallisesti riittävä taso olisi keskimäärin 6,5 prosenttia.
Eläkerahaston koko ja kestävyys suhteutetaan joka vuosi teetettävään eläke-ennusteeseen. Viime vuoden lopussa tehty ennuste on Leena Rantasen mukaan kohtuullisen valoisa.
– Ennusteen taustalla on skenaario, jossa oletetaan että kirkon jäsenkato on vuodessa yksi prosentti ja työntekijöiden määrä laskee samassa suhteessa. Tällöin vuonna 2080 kirkolla on enää puolet nykyisestä työntekijämäärästä. Ennusteen mukaan rahasto riittänee vuoteen 2080 saakka, mikäli keskimääräinen vuosituotto pysyy tavoitteen mukaisena.
Kirkon eläkerahasto, Kuntien eläkkeistä vastaava Keva ja valtion eläkerahasto (VER) voivat valita sijoituskohteensa vapaammin kuin yksityiset työeläkeyhtiöt kuten Ilmarinen ja Varma. Niitä sitovat tarkat säännöt, mihin ja miten ne voivat sijoittaa.
Kuntien, valtion ja kirkon eläkerahastoilla ei sellaisia sääntöjä ole. Ne voivat itse päättää, kuinka paljon rahastosta sijoitetaan osakkeisiin, korkopapereihin ja muihin sijoituksiin. Osakkeiden osuus kirkon eläkerahaston sijoituksissa on 40 prosenttia. Kun osakemarkkinoilla menee hyvin, rahaston tuotto nousee reilusti. Hintojen laskiessa tuotto jää vaatimattomaksi, kuten kävi vuonna 2011. Pitkän aikavälin tarkastelussa mahdollisuus sijoittaa osakkeisiin on kuitenkin ollut erinomainen asia kirkon eläkerahastolle.
Kirkon eläkerahaston tuotto 12,3 prosenttia oli viime vuonna toiseksi paras. Sen edelle meni vain Keva. Työeläkeyhtiöistä paras oli Veritas, 11,3 prosenttia. Varman tuotto oli 7,7 prosenttia ja Ilmarisen 7,4 prosenttia.
Kirkon eläkerahasto oli ensimmäisiä, joka alkoi 1990-luvulla ottaa huomioon yritysten toiminnan eettisyyden tehdessään sijoituspäätöksiä. Tietyt toimialat, kuten ase-, alkoholi- ja tupakkateollisuus, suljetaan kokonaan ulos.
Nykyisin yritysten arvioinnin hoitaa siihen erikoistunut ruotsalaisyritys, joka kaksi kertaa vuodessa käy läpi kaikki ne yritykset, joita eläkerahasto omistaa suoraan tai rahastojen kautta.
– He seuraavat koko ajan yritysten toimintaa. Pidämme silmällä ympäristövastuun lisäksi muun muassa sitä, miten työntekijöitä kohdellaan, onko heillä yhdistymisvapaus ja johdetaanko yritystä asiallisesti. Jos epäkohtia löytyy, otamme yhteistyökumppanin kautta yhteyttä yritykseen ja koetamme vaikuttaa tilanteeseen. Uusi tarkistus tehdään kohtuullisen ajan sisällä, ja jos muutosta ei tapahtunut, omistuksesta luovutaan, Leena Rantanen kertoo.
Jaa tämä artikkeli: