Eläkkeelle siirtyminen voi yllättää
Eläkkeellä on enemmän aikaa vaikkapa lastenlasten kanssa touhuamiseen. Jos omia lapsenlapsia ei ole, niin erilaiset varamummopalvelut ottavat mielellään toimintaansa mukaan ihmisiä, joilla on lapsille aikaa. Kuva: Thinkstock

Eläkkeellä on enemmän aikaa vaikkapa lastenlasten kanssa touhuamiseen. Jos omia lapsenlapsia ei ole, niin erilaiset varamummopalvelut ottavat mielellään toimintaansa mukaan ihmisiä, joilla on lapsille aikaa. Kuva: Thinkstock

Eläkkeelle siirtyminen voi yllättää

Eläkkeelle jääminen on niin suuri muutos elämässä, että siihen kannattaa valmistautua. Ensin voi "kuivaharjoitella" eläkkeelle siirtymistä ajatusten tasolla.

Toisille eläkkeelle siirtyminen on luontevaa ja helppoa. Toiset kohtaavat kriisin. 

"Eläkeläisyys ei pue meitä yhteen muottiin. Olemme edelleen yksilöitä, jotka on nähtävä ja kohdattava yksilöinä. Tämä koskee myös eläkkeelle siirtymistä - tapoja ja tarinoita on monenlaisia", kertoo toiminnanjohtaja Jukka Salminen. Salminen on asiassa myös kokemusasiantuntija, koska hän on itsekin siirtymässä Eläkeliitosta 27 vuoden työrupeaman jälkeen ensi vuoden alusta eläkkeelle.

Itsensä uudelleen asemoiminen

Eläkkeelle jääminen on harppaus uuteen ja merkitsee paljon muutakin kuin ansiotyön päättymistä. Työn loppumisen mukana muuttuu suuri osa sitä kokonaisuutta, mikä ehkä useiden vuosikymmenten ajan on muodostanut ihmisen elämänpiirin.

"Eläkkeelle jäävä joutuu – tai saa – asemoida itsensä uudelleen. Monessa tapauksessa ihmisen ammattinimike jää taakse ja samalla koko identiteetin "status" muuttuu. Tilalle tullut sana "eläkeläinen" ei kaikista kuulosta pelkästään mukavalta tai riittävältä", miettii kouluttaja, TM Marjaana Kanerva Järvenpään seurakuntaopistolta. Hän vetää ensi keväänä kurssin seurakuntien työntekijöille, jonka aiheena eläkkeelle siirtymiseen valmistautuminen. 

"Ajatustyö hoksauttaa huomaamaan niitä kohtia, jotka juuri itselle ovat muutoksessa tärkeitä – ihmisethän ovat erilaisia, ja eläköitymisen jokainen kokee omalla tavallaan." 

 

 Monessa tapauksessa ihmisen ammattinimike jää taakse ja samalla "status" muuttuu."

 

Eläkkeelle siirtymistä on kuvattu myös "pieneksi kuolemaksi". Jukka Salminen tunnistaa lähestyvän eläkeiän nostattamat kysymykset.

"Mielessä pyörii, että kuka minä olen ja minne olen matkalla", Salminen kertoo.

Eläkkeelle jäävän edessä avautuu parhaimmillaan työelämän pituinen, ehkä jopa 30–40 vuotta kestävä elämänvaihe.

"On hämmästyttävää, miten tähän asiaan on kiinnitetty niin vähän huomiota", Salminen kertoo.

Hyvän eläkeiän resepti

Jukka Salminen on koonnut eläkepäiviä koskevan hyvän elämän reseptin, joka koostuu kolmesta R:stä.

"Ensimmäinen R tarkoittaa rakkautta, joka sisältää sellaiset asiat kuin perhe, ystävät, elämänkatsomukselliset asiat, harrastukset ja juuri minulle merkitykselliset pienet arkiasiat", Salminen kertoo.

"Toisen R:n sisältö muodostuu riittävästä eläketurvasta sekä laadukkaista ja saavutettavista palveluista. Kolmas R tarkoittaa "retonkia", kaunista turhuutta, jolla hemmottelemme itseämme arjessa. Tähän jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus, mutta mikä ei kaikkien kohdalla toteudu."

Jukka Salmisen mukaan onnistuneessa eläkkeelle siirtymisessä on neljä keskeistä tekijää. 

Ne ovat toimeentulo, oma minäkuva, ihmissuhteet ja ajankäyttö", Salminen listaa.

Vaikeuksia noin 5–10 prosentilla

Työkeskeisille ihmisille eläkkeelle siirtyminen voi olla hyvinkin piinaava kokemus, erityisesti, jos oma identiteetti on rakentunut työelämän roolien kautta. Jukka Salminen kertoo, että osalle on tyypillistä kokea jonkin ajan kuluttua eläkkeelle jäämisestään tyhjyyden ja tarpeettomuuden kokemuksia. Mielen hyvinvointi on koetuksella. 

"Kaikilla ei ole valmiuksia rakentaa itselleen elämänkarttaa tuleviksi vuosikymmeniksi. Eräiden tutkimusten mukaan tähän elämän nivelkohtaan liittyviä vakavia haasteita ja ongelmia on noin 5–10 prosentilla. He kokevat itsensä tarpeettomiksi ja elämänsä merkityksettömäksi. Sitä kutsutaan arvottomuuden kaksoistragediaksi."
 

Yhtälailla voi eläkkeelle siirtymisen lähetessä alkaa silmäillä ympärilleen jo etukäteen: mistähän minä olisin kiinnostunut?"


Marjaana Kanerva rohkaisee eläkkeelle siirtyviä etsimään itselleen toisen tehtävän esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan piiristä, jossa heidän osaamisestaan on hyötyä ja jossa he saavat kokea osallisuutta ja iloa yhdessä tekemisestä.

"Näitä mahdollisuuksia voi löytyä jo olemassa olevan harrastuksen parista. Yhtälailla voi eläkkeelle siirtymisen lähetessä alkaa silmäillä ympärilleen: mistähän minä olisin kiinnostunut?"


Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, fyysisen kunnon ylläpito eläkeiässä on erityisen tärkeää. Kuva: Thinkstockphotos

Tulot saattavat pudota jopa puoleen

Monet eläkkeelle siirtyvät yllättyvät tulojen putoamisesta. Ennen eläkkeelle siirtymistä onkin syytä selvittää oman eläkkeen suuruus. Sen jälkeen on kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat itselleni tärkeitä, mistä voisin luopua ja laatia budjetti, joka vastaa tuloja.

"Talouden ohessa on syytä pohtia mitä minä haluaa ja toivoo tulevaisuudelta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi asumiseen liittyvät kysymykset", Jukka Salminen miettii.

Toisaalta menojen pienentyminen, kun esimerkiksi työmatkakulut jäävät pois, saattavat tasapainottaa tilannetta. Ruokaa voi valmistaa enemmän itse ja vaatteita tai muita kulutustavaroita tarvitsee hankkia ehkä vähemmän. Eläkeläisillä on myös oikeus saada eläkeläishintaisia matkalippuja, teatterilippuja tai alennuksia liikuntaharrastuksiin

"Eläkkeen määrästä ja olemassa olevasta varallisuustasosta tietenkin myös riippuu, kuinka niukkaa elämä on. Suomessa emme ole tässä asiassa lainkaan tasa-arvoisia", Marjaana Kanerva pohtii.

Liikunnan aloittaminen ei koskaan myöhäistä

Ikääntymisen myötä toimintakyvyn ylläpitäminen muuttuu entistä tärkeämmäksi. Sekä Kanerva että Salminen korostavat, että liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

"Kyse on niin fyysisestä hyvinvoinnista, mutta myös mielen hyvinvoinnista. Huomiota on syytä kiinnittää lihasvoiman parantamiseen, tasapainon kehittämiseen sekä notkeuden että liikkuvuuden ylläpitämiseen. Tämä onnistuu kotikonstein ja hyötyliikkumalla", Salminen kertoo.

Iskusanoja ovat tällöin säännöllisyys, nousujohteisuus ja arkiaktiivisuus.
Marjaana Kanerva muistuttaa, että tärkeää on löytää laji, joka paitsi tekee hyvää fyysisesti, mutta myös tuntuu kivalta.

"Jos vaikkapa nivelet kipeytyvät ja juoksu ei maita, voi jooga tai vesijuoksu olla mitä parhain vaihtoehto", Kanerva vinkkaa.

Hyvät rutiinit tuovat arkeen hallinnan tunnetta. 

"Hyvä elämä lähtee niinkin yksinkertaisista asioista kuin omasta ja kodin hygieniasta, ruokailusta, liikunnasta, sopivasta määrästä tapahtumia ja ihmisten tapaamisia", Kanerva kertoo.


Eläkkeellä on mahdollisuus ja aikaa toteuttaa itseään ja tehdä niitä asioita, joista nauttii. Kuva: Thinkstockphotos

Omannäköisen elämän aika

Osallistuminen, harrastaminen, uteliaisuus uusille asioille, itsensä kehittäminen sekä perhe ja ystävät lisäävät tutkitusti toimintakykyä, elämänlaatua, itsenäistä selviytymistä ja elinajanodotetta.

"Yksin ei pidä jäädä kotiin! Sopivia kohtaamispaikkoja löytyy kun vain lähtee liikkeelle", Marjaana Kanerva neuvoo.

Seurakunta, kunta ja  kansalais- tai työväenopistot tarjoavat runsain mitoin mahdollisuuksia tekemiseen ja ihmissuhteisiin.

"Myös eläkeläisen on hyvä hankkia kalenteri - ja vauhtiin päästyään huolehtia myös siitä, että kalenteri ei täyty liikaa!" Kanerva huomauttaa.

Positiivinen asenne kantaa.  

"Eläkeikä, kolmas ikä, on hieno elämänvaihe", Kanerva sanoo. "Se on myös elämänvaiheista kaikkein eniten oma. Hyvin monet eläkeläiset ovat tehneet pitkän päivätyön työelämän ja perheen vaatimusten mennessä itsen edelle. Eläkkeellä saa olla hyvällä tavalla itsekäs."

Toteuta haaveitasi

Koskaan ei ole liian myöhäistä keksiä uusia unelmia.  Joku haluaa luoda käsillään, joku matkustaa, joku hoitaa puutarhaa, joku samoilla luonnossa. Monet haluavat omistautua isovanhemmuudelle, nauttia lapsenlapsistaan.

"Unelmoi - ja sitten toteuta ne! Hyvin monet asiat ovat mahdollisia, kun vain niin päättää", Kanerva kannustaa.

Jukka Salminen on työssään seurannut lähietäisyydeltä kolmen vuosikymmenen ajan eläkkeelle siirtymistä. 

"Päällimmäinen huomio on se, miten paljon ihmiset elävät hyvää ja onnellista elämää ja miten kypsästi he kohtaavat ikääntymiseen liittyvät muutokset", Salminen kertaa.

Elämä ei toki ole vain silkkiä ja samettia. Siihen liittyy terveyteen, ihmissuhteisiin, yksinäisyyteen ja talouteen liittyviä ongelmia. 

"Ne ovat osa normaalia elämää - tässäkin vaiheessa", Salminen toteaa.

Kirjallisuutta: Hilkka Niemelä: Pieni eläkekirja (Maahenki 2013)
Sirpa Taskinen: Hyvillä mielin eläkkeelle: Opas työelämän jälkeiseen aikaan (Aula & Co, 2016).

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi