Katri Lipson.
Elämä on elokuvaa — ja päinvastoin
Katri Lipson: Jäätelökauppias.
Tammi 2012.
Katri Lipsonin Kosmonautti palkittiin 2010 vuoden parhaana esikoisromaanina. Toiselle, eli sille kaikkien kirjailijoiden haastavimmalle, kirjalle on ollut paineita.
Lipsonin kirjailijanote ja aihepiirit ovat pikemminkin yleiseurooppalaisia kuin tyypillisen suomalaisia. Hänen uudessa kirjassaan kuljetaan 1900-luvun eurooppalaisessa maisemassa eri aikatasoilla.
Alussa kirjailija vie ja lukija vikisee. Kestää aikansa hahmottaa, että henkilögallerian muodostavat elokuvaohjaaja, tämän rakastajatar ja kuvattavan elokuvan päähenkilöt, jotka varastavat itselleen koko teoksen pääroolit. Fiktio on näin ollen oikeaa elämää todellisempaa.
Nainen ja mies ovat paossa sodan vainoja tšekkoslovakialaisessa kylässä 1940-luvun alkupuoliskolla. He eivät tunne toisiaan entuudestaan. Hiipivän hitaasti luonnosteltu romanssi on sysäys koko 1900-luvun myöhemmille tapahtumille.
Lipson kuvaa onnistuneesti naisen ja miehen suhteen rakentumista ja vierittää näiden päähenkilöiden jälkikasvua vielä 1960-luvun lopun göteborgilaiseen opiskelijakulttuuriin ja 1980-luvun Prahaan.
Romaanin rakenne on monisyinen, mutta Lipson luottaa lukijaansa ja onnistuu saamaan aikaan onnistumisen kokemuksia. Ehkäpä kirjan suurin vahvuus on raadollisen älykkäässä ihmissuhteiden kuvauksessa. Lipsonilla on kyky tuoda esiin henkilöhahmojensa intohimoja, pelkoja ja salaisia toiveita vähin elein ja symbolein ja kietoa yksittäisiä ihmiskohtaloita maailmanhistorian virtaan.
Jaa tämä artikkeli: