Elämän ja kuoleman arvoitus
Kaksi vuotta sitten menehtyneen Bo Carpelanin runokokoelma Yötä vasten on julkaistu nyt postuumisti. Surumielisissä runoissa on näkyvissä vanhenevan ihmisen tunne kuoleman läheisyydestä. Pelkistetysti se esiintyy runossa Vuorten yllä: ”Vuorten yllä äänetön. Puiden latvoissa hiljaisuus. Metsän linnut vaiti. Pian sinä.”
Carpelan käyttää tuntemustensa kuvailuun luontokuvastoa, puita, pilviä, aurinkoa, usvaa, vettä ja tuulta. Toisaalta runoissa liikutaan kaupunkiympäristössä ja tuttujen paikkojen herättämissä muistoissa.
Lopun lähestyminen aiheuttaa kirjoittajassa levottomuutta, mutta samalla kuolema vetää häntä puoleensa. Tästä kertoo huikean kaunis runo Chopin: ”Pimeydessä tämä hymy, valossa tämä sinnikäs kaipaus, kasvot uponneina pionin kylmään katseeseen, maan puoleen painuneiden silmien alla kuin ilmavirta, öinen syysmyrsky, lyhyen elämän laulu ja huimaus.”
Toinen vanhemman polven runoilija, Risto Ahti , kuvaa Lentäviä kukkia -kokoelmassa elämäänsä riehakkaasti. Hän aloittaa runonsa esimerkiksi tarinalla nuoruudestaan tai kohtaamisestaan kaupungilla. Tämän jälkeen sinkoilee vimmaisia runosäkeitä latinankielisine ja kirjallisine viittauksineen.
Runoilija kokee työnsä hulluksi heittäytymisenä. Hän ei halua alistua yleisiä totuuksia toistavaksi joukkosieluksi. Tätä hän kuvaa Taugenichts-osuudessa näin: ”Tuuli tarttui hiuksiin ja vei. Omituinen siemen lensi kiven taakse, särkyi ja alkoi kasvaa. Syntyi näky.”
Rakkaus on yksi kokoelman kantavista teemoista. Toisen ihmisen kohtaaminen ei ole yksinkertaista, kuten ilmenee Vapaan ammatin harjoittajan omakuvia -jaksossa: ”Eikö ole ihme ja kumma? Eikö ole kumma, että tulee uusi jano, kun sattuu uudelle kaivolle! Ja entäs tämä, minäksi sanottu, voi että se on huonomuistinen.”
Elämä ja siihen sisältyvä jumaluus on Ahdille mysteeri. Viimeinen osa (moraliteetteja) -osuudessa hän kiteyttää sen seuraavasti: ”Täydellinen elämä on kuvitelma, ei ole rumaa tai kaunista. On vain elämä. Kaikki. Pyhä, pyhä.”
Marjo Kytöharju
Bo Carpelan: Yötä vasten. Otava 2013.
Risto Ahti: Lentävät kukat. WSOY 2013.
Jaa tämä artikkeli: