Nykymeininkiä. Pilvipalveluiden avulla voi kuunnella musiikkia tai katsoa elokuvia vaikka ratikassa.
Elämme pilven harjalla
Älypuhelimien ja taulutietokoneiden yleistyminen on lisännyt pilvipalveluiden käyttöä. Arki helpottuu, mutta ei ilman riskejä.
Pilvipalvelu on vielä suhteellisen outo termi, mutta siitä huolimatta käytämme sitä jatkuvasti. Pöytätietokoneiden ja kannettavien lisäksi internetiin ollaan jatkuvasti yhteydessä älypuhelimien kautta, ja taulutietokoneetkin ovat yleistyneet. Kun päätelaitteiden kirjo kasvaa, lisääntyy tarve päästä käsiksi tiedostoihin ja sovelluksiin mistä ja milloin vain.
Pilvipalvelut tarkoittavat käytännössä sitä, että henkilö käyttää jotain palvelua tai sovellusta suoraan internetistä käsin ilman, että tietoa tarvitsee ladata omalle laitteelle. Kunhan verkkoyhteys löytyy, niin homma pelaa.
Tietotekniikka-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen luettelee pilvipalveluita, joita hän hyödyntää: Gmail, Skydrive, Dropbox, Google Drive, ja lista vain jatkuu. Järvisen lailla olemme ottaneet näitä muun muassa tekstin, sähköpostien ja kuvien käsittelyyn tarkoitettuja sovelluksia käyttöön pikku hiljaa, ja kehityksen myönteisiä puolia on helppo löytää.
– Tietojaan voi käsitellä miltä laitteelta tahansa, eikä niitä tarvitse erikseen varmuuskopioida. Ohjelmia ei tarvitse päivittää, Järvinen kertoo.
Esimerkiksi kännykkäkuvat voi ladata automaattisesti pilveen. Tällöin ei tarvitse pelätä puhelimen rikkoutumista tai hukkumista, sillä valokuvat ovat aina tallessa.
Tietotekniikkaa ja tietotekniikkapalveluita kehitetään harvoin ikäihmisten ehdoilla. Oulun yliopiston ohjelmistoliiketoiminnan professori ja Cloud Software -tutkimusohjelman akateeminen johtaja Veikko Seppänen ei usko varttuneempien käyttäjien kärsivän kehityksen suunnasta.
– Ikäihmisten luulen tai ainakin toivon viihtyvän pilven piirissä aivan erityisesti. Pilven on väitetty vievän käytettävyyden uudelle ”supertasolle”, mikä tietysti jää nähtäväksi.
Petteri Järvisen mukaan turvallisuuden osalta tilanne on kaksijakoinen.
– Monet perinteiset uhkat vähenevät, kuten haittaohjelmien tulo koneelle tai vaara levyn rikkoutumisesta. Kääntöpuolena on se, että joudumme antamaan henkilökohtaiset tietomme jonnekin ulkomaille ja pois omasta hallinnasta. Riski on kuitenkin paljon suurempi silloin, jos tiedostoja säilytetään vain omassa koneessa.
Pilvipalvelut perustuvat oletukseen, että jokaiselta löytyy toimintavarma ja tarpeeksi nopea internetyhteys. Tätä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Ja mitä enemmän tietoa liikkuu, sitä nopeampi tulisi yhteyden olla. Esimerkiksi liikkuva kuva ja ääni vievät paljon tilaa. Siten vaikkapa Suomeen rantautunut elokuva- ja tv-palvelu Netflix koettelee suomalaisen tietoverkon rajoja.
Petteri Järvinen ei pidä eroa nykytilanteeseen kovin suurena.
– Tietenkin pilvipalvelut lisäävät verkolta vaadittavaa luotettavuutta, mutta jo nyt olemme verkon ja langattomien datayhteyksien varassa. Jos netti ei toimi, emme pysty hoitamaan asioita tai tekemään työtä.
– Kansallisena tavoitteena on saada vuoteen 2015 mennessä sadan megan laajakaista kaikkien halukkaiden ulottuville, Järvinen sanoo.
Tulevaisuuden osalta Veikko Seppänen odottaa käyttäjien muokkaavan pilvipalveluita joukkoistumisen hengessä. Samoin hän toivoo monien julkisten palvelujen siirtyvän pilveen.
Järvinen menee ajatuksissaan vielä pidemmälle.
– Suomalaiset tv-kanavat siirtyvät ennen pitkää netistä katsottaviksi. Tavoitteena olisi jonain päivänä korvata pöytäkoneet ja läppärit pilvestä ladattavilla palveluilla niin, että kotona olisi vain yksinkertainen pääte.
Antti Möller
Jaa tämä artikkeli: