Ikiaikainen kauppaleikki. Nykylapset innostuvat heti 1700-luvun kaupassa, ja palvelu on taatusti henkilökohtaista! Kuva Lasten kaupunki -näyttelystä.
Elämyksiä lapsille
Paras lastenkulttuuri innostaa ja viihdyttää lapsia, mutta saa myös aikuisen posket punoittamaan.
Teksti Satu Itkonen
Kuvat Sakari Kiuru ja Jussi Tiainen
Pääkaupunkiseudulla voi nyt nauttia ainakin kolmesta erityisesti perheille suunnitellusta näyttelystä, joihin myös aikuisten kannattaa mennä.
Helsingin kaupunginmuseon Sederholmin talo on muutettu lasten omaksi museoksi, jossa itse tekeminen ja sen kautta oppiminen on kaiken lähtökohtana. Melkein kaikkeen saa ja kannattaakin koskea ja monilla esineillä saa leikkiä!
Aikamatka helsinkiläislasten historiaan on hauska tehdä juuri näin: tutustua 1700-lukuun kauppapuodin myyjänä tai kengäntekijän asiakkaana tai raapustaa kaunokirjaimia rihvelitauluun vanhanajan koululuokassa.
Napakat infotekstit johdattavat tiedollisesti kuhunkin aiheeseen, ja pienimmille kävijöille ne välittyvät parhaiten aikuisen kanssa rupatellen. Leikkien välillä voi tutustua vitriineissä oleviin arvokkaampiin leluihin.
Ei ole ihme, että vanhemmat joutuvat maanittelemaan ja lahjomaan lapsiaan kotiinlähdön aikaan.
Eniten meitä kiinnostavat usein ne asiat, joihin meillä on henkilökohtainen suhde. Näyttelyn 1970-luvun mummolan huoneissa oli kovin tutun näköisiä tavaroita. Mustavalkoisen teeveen hidas jytäjumppa ja nykysilmään kankeat koulu-tv:n lähetykset naulitsivat minut sinapinruskealle sohvalle, vaikka mummo itse ei nyt ollutkaan paikalla.
Viikonloppuisin museossa päivystää näet vapaaehtoisia museomummoja ja -vaareja, jotka ovat siellä kävijöitä varten.
Toinen toistaan arvokkaampia kotimaisen taiteen helmiä löytyy suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen kokoelmista. Niistä on koottu viime vuosina useita teemanäyttelyitä Amos Andersonin taidemuseoon.
Toiminnallinen ja eri aisteja aktivoiva Metsäretki tuo luontoaiheiset klassikot esiin luonnonäänien kera. Kävijä voi kuvitella kulkevansa pitkospuilla tai lumen vuoraamassa metsänsisuksessa. Kierrokselle voi lainata kaveriksi pehmoeläimen ja välillä käydä levähtämässä ilveksen luolassa.
Rohkean runsas näyttelyarkkitehtuuri tuo esiin paitsi monia maalauksia, myös herkullisia eläinaiheisia pienoisveistoksia ja suomalaisen metsän moninaisuutta.
Tunnelmien kirjo kulkee biedermeier-henkisistä sievistä lintumaalauksista aina Reidar Särestöniemen väriä ja tunnetta räiskyviin Lapin-maisemiin saakka.
Näyttelyn yhteyteen tuotettu lastenkirja kertoo lasten metsäseikkailusta, joka alkaa taidemuseosta. Stiina Saariston kirkas ja elävä kuvitus ja Susanna Luojuksen teksti kulkevat vauhdilla, ja osa mukaan valituista vanhoista maalauksista ja veistoksista istuu kokonaisuuteen luontevasti.
Gallen-Kallelan museo puolestaan jatkaa näyttelykonseptia, jossa ytimenä on Akseli Gallen-Kallelan tuotanto. Toukokuun alkupuolelle saakka avoimessa näyttelyssä on mukana aarteita museon taidekokoelmista, tällä kertaa käsikirjoitettuna koko perheen näyttelyksi.
Kävijöitä innostetaan miettimään, millaista elämä on ollut liikkuvaisen taiteilijan perheessä noin sata vuotta sitten. Esillä on paljon lapsiaiheita, Gallen-Kallelan omaan lapsuuteen liittyviä kuvia, teoksia eksoottisilta matkoilta ja satumaisia teoksia myös toisilta taiteilijoilta.
Mitään puuhamaata museosta ei ole tehty, vaan tarjolla on teemoitetun näyttelyn osina muutamia toimintapisteitä, joissa voi muun muassa piirtää muotokuvaa, kurkistaa eläinrasioihin ja tehdä virtuaalikierroksen vuoden 1900 Suomen paviljongissa Pariisissa.
Vanha ateljeekoti erikoisine yksityiskohtineen houkuttaa tarinoiden ja elämysten pariin. Kassalta lapsikävijät saavat tutkimaan innostavan tehtävävihkon.
Entä mitä lapsille jää museokäynneiltä päällimmäisenä mieleen? Kaikissa näissä näyttelypaikoissa järjestetään työpajoja ja opastuksia lapsiryhmille ja perhekävijöille, ja ne varmasti jättävät mukavan muistijäljen. Gallen-Kallelan museon lippukassalla kuulin aikuiskävijän utelevan, josko museossa on vielä se ihmisen kallo, jonka hän näki pienenä ja jota hän oli luullut taiteilijan omaksi kalloksi.
Lasten kaupunki. Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 16–18. Avoinna ti–pe 13–17, la ja su 11–17. Aamupäivisin opastuksia lapsiryhmille. Vapaa pääsy. Metsäretki Amos Andersonin taide-museossa (Yrjönkatu 27), 24.2.2014 saakka. Avoinna ma, to ja pe 10–18, ke 10–20, la ja su 11–17. Liput 10 / 8 / 2 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
Akselin aarteet, koko perheen näyttely
Gallen-Kallelan museossa Espoon Tarvaspäässä 12.5.2013 saakka. Avoinna ti–la 11–16, su 11–17. Liput 8 / 4 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
Jaa tämä artikkeli: