Elisabeth Rehn: Lapsia on varjeltava vihapuheelta
Elisabeth Rehn vieraili torstaina Kallion kirkossa puhumassa vihapuheesta. Hän kertoi ilahtuneensa kutsusta kirkkoon.

Elisabeth Rehn vieraili torstaina Kallion kirkossa puhumassa vihapuheesta. Hän kertoi ilahtuneensa kutsusta kirkkoon.

Elisabeth Rehn: Lapsia on varjeltava vihapuheelta

YK-tehtävissään Elisabeth Rehn on nähnyt, mihin vihanlietsonta voi pahimmillaan johtaa.

Elisabeth Rehnillä on kokemusta vihapuheesta sekä henkilökohtaisella tasolla että YK-tehtäviensä kautta. Poliitikkona ja maailman ensimmäisenä puolustusministeriksi valittuna naisena hän on myös itse joutunut vihapuheen ja uhkailujen kohteeksi.

YK-tehtävissään Rehn on nähnyt, millaisia seurauksia vihapuheella voi olla. Sotarikolliset ovat usein kiihottaneet kansaa pahoihin tekoihin sisällissotien repimissä maissa niin Euroopassa kuin Afrikassakin. Rehnin mukaan erityisesti sisällissodissa siviileihin, naisiin ja lapsiin, kohdistuvalla julmuudella ei tunnu olevan mitään rajoja.
 

Parhaassa tapauksessa paha meissä ei tule koskaan pintaan, mutta kun jotain epänormaalia tapahtuu, pahuus voi tulla esiin.


”Tämä on saanut miettimään, miten paha ihminen on? Meissä jokaisessa on sekä hyvää että pahaa. Parhaassa tapauksessa paha meissä ei tule koskaan pintaan, mutta kun jotain epänormaalia tapahtuu, pahuus voi tulla esiin.”

Vihapuheesta tulee Rehnin mukaan erityisen vaarallista silloin, jos ihmisiä aletaan jakaa ja arvottaa tiettyyn ihmisryhmään, esimerkiksi etniseen ryhmään tai uskontokuntaan, kuulumisen perusteella.

”Ilman Hitlerin ja Slobodan Miloševićin kaltaisten kansanjohtajien voimakasta vihanlietsontaa ja vihapuhetta kaikkea sitä pahuutta ei olisi koskaan tapahtunut”, muistuttaa Rehn.

Rehn myöntää, ettei hänen itsensäkään ole aina ollut helppo pidätellä vihantunteitaan neuvotellessaan esimerkiksi sotarikollisiksi tiedettyjen henkilöiden kanssa. Ja vaikka oli vaikeaa puhua heidän kanssaan, viha ei olisi kuitenkaan auttanut mitään tai johtanut mihinkään.

Väkivalta jatkuu sodan jälkeen

Suomessa ollaan huolissaan sekä turvapaikanhakijoihin kohdistetusta väkivallasta että naisten kohtaamasta seksuaalisesta väkivallasta. Rehnin mukaan sotatila synnyttää konfliktitrauman, jossa väkivaltaisuus jatkuu vielä kauan sisällissodan päättymisen jälkeenkin.

Hän ei puolustele tällä turvapaikanhakijoita, mutta toteaa, että Suomi on perinteisestikin ollut väkivaltainen maa.

”Jokainen rikos on tutkittava, eikä myöskään turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia saa hyssytellä. Siltikään emme saa pitää heitä automaattisesti pahantekijöinä. Sotatantereilta tulleet fyysisetkin vammat voivat parantua, mutta henkiset vammat eivät.”

Lapsena leimattu kärsii aikuisenakin

Elisabeth Rehnistä on tärkeää, että erityisesti lapsia varjeltaisiin vihapuheelta, eikä heihin kohdistettaisi omia ennakkoluuloja. Hän haluaa muistuttaa siitä, kuinka lapsena saadut leimat ja syrjintä varjostavat vielä monen aikuisenkin elämää.

Tällaiseen lapsiin kohdistuvaan vihaan Rehn kertoo reagoineensa voimakkaimmin. Rehn esimerkiksi tapasi Pohjois-Ugandassa Lord's Resistance Armyn (LRA) eli Herran vastarinta-armeijan sissien lapsina seksiorjiksi sieppaamia naisia.

Siellä pikkutyttöjä oli siepattu muun muassa seksiorjiksi sissiliikkeen sotilaille. Myöhemmin kun nämä naiset vapautettiin ja he palasivat sieppauksen aikana saamiensa lastensa kanssa kotiseuduilleen, heidän lapsiaan syrjittiin äitien kotiseudulla. Näiden ”vihollisten siittämien” lasten koulunkäyntiä yritettiin estää, muut lapset eivät saaneet leikkiä heidän kanssaan ja niin edelleen.
 

On hirveää tuhlausta haaskata aikaansa vihantunteelle. Energiansa voi käyttää paremminkin."


”Eräs tällainen, siepattu ja vankeutensa aikana viidakkoveitsellä pahoin kasvoista silvottu nainen kysyi minulta, että miten voimme estää näistä lapsista tulemasta uusia terroristeja, kun heidän alkunsa ollut tällainen? Heidät on syrjäytetty jo lapsina.”

Rehnistä on hirveää tuhlausta haaskata aikaansa vihantunteelle. Energiansa voi käyttää paremminkin.

”Vihaamme erilaisuutta ja kannamme roskamme Facebookiin ja muuhun sosiaaliseen mediaan. Meidän pitää olla ylpeitä suomalaisuudestamme, mutta emme saa vihata toisten erilaisuutta”, Rehn tiivistää. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: