Elishaa tapaamassa
Kuva: Sirpa Päivinen

Kuva: Sirpa Päivinen

Elishaa tapaamassa

Päiväntasaajan aurinko paistaa korkealta kenialaisen koulun pihalla. Kauluspaitaan ja harmaaseen neulepuseroon pukeutunut nuori poika katsoo ujosti alaviistoon ja ojentaa kätensä. Käteen tarttuu Marketta Siljander, 13-vuotiaan Elishan suomalainen kehitysyhteistyökummi.

Seuraavaksi Markettaa tervehtii Elishan äiti. Naiset halaavat ja itkevät. Hetki on kaunis ja ikimuistoinen.

Marketta Siljander toteutti helmikuussa pitkäaikaisen unelmansa ja lähti kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin kummimatkalle Keniaan. Elishan tapaamisen lisäksi Marketta tutustui kummien tuella aikaansaatuun muutokseen Meibekin alueella Länsi-Keniassa ja pääkaupungissa Nairobissa.

Elishasta tuli Marketan kummilapsi kuutisen vuotta sitten. Kummi on hoitanut tehtäväänsä maksamalla järjestölle kummimaksut ja tervehtimällä Elishaa joulukortilla.

Parituntisen tapaamisen aikana Keniassa ehdittiin syödä yhdessä, osallistua kummilasten vanhempien järjestämään laulu- ja tanssijuhlaan ja heitellä frisbeetä.

– En ollut osannut varautua siihen, miten syvästi Elishan tapaaminen minuun vaikutti, Marketta kertoo.

– Kuva meitä suomalaisia iloisesti vastaanottavasta väkijoukosta jäi lähtemättömästi mieleeni. Ilo tarttui väkisin meihinkin.

Toisten auttamisen arvon Marketta Siljander sisäisti jo lapsuudenkodissaan Oulaisissa. 12-lapsiseen perheeseen syntynyt tyttö oppi, ettei kukaan pärjää yksin. Pienellä paikkakunnalla pidettiin huolta heikommassa asemassa olevista. Lapsuuden herätysliikkeessä, lestadiolaisessa uusheräyksessä, kerättiin varoja lähetystyöhön.

Vaikka tietoa kehitysmaiden puutteista oli, matka Keniaan avasi silmiä uudella tavalla.

– Meille itsestään selvä vesi ei ole kaikkien ihmisten oikeus. Oli hienoa nähdä, että apu menee perille. World Visionin tuella rakennettu vesijärjestelmä on nyt paikallisen vesiosuuskunnan käsissä ja mahdollistaa puhtaan juomaveden 30 000 meibekiläiselle.

Vierailu Nairobin Korogochon slummissa ja maaseudulla asuvan perheen maalattiakodissa koskettivat Markettaa syvästi. Maailman epäoikeudenmukaisuuden kokemuksessa lohdutti tieto, että asioihin voi vaikuttaa.

Tästä hyvänä esimerkkinä on hiv-positiivinen Rosemary, joka sai World Visionilta ompelijakoulutuksen ja ompelukoneen. Nyt Rosemary ylläpitää slummissa toimintakeskusta, jossa naiset voivat oppia ammattitaidon ja hankkia toimeentuloa tekemällä koruja ja laukkuja.

Käynnistä terveysaseman synnytysosastolla jäi kaunis muisto. Osastolla syntyneen poikavauvan äiti toivoi suomalaisten vieraiden antavan lapselleen nimen.

– Presidenttimme mukaisesti Meibekissä kasvaa nyt pieni Sauli, Marketta hymyilee.

Toimistosihteerinä työskentelevä Marketta on matkan jälkeen entistä vakuuttuneempi siitä, että kummius kannattaa.

– Kaikille ihmisille kuuluu oikeus unelmoida paremmasta tulevaisuudesta. Toivon, että Elishan haave lentäjän ammatista toteutuu.

P.S. Asun Jakomäessä kerrostalokaksiossa. Haluaisin muuttaa takaisin Kallioon, kun taloni puretaan loppuvuodesta.

Nautin avantouinnista, zumbaamisesta, lastenlasten kanssa peuhaamisesta ja musiikin kuuntelemisesta.

Ihmettelen usein ja vähän kaikkea. Miten näkymättömästä syntyy näkyvää? Miten asfaltin sisältä voi nousta kasvi? Tyttäreni totesi kerran: ”Sinulla sitä riittää ihmeteltävää.”

Soili-Sisko Eskola

Jaa tämä artikkeli: