Valtava määrä vedoksia. Pimiö-näyttelyssä on esillä esimerkiksi Jaakko Markkasen teos Jean vuodelta 2014. Se kuuluu sarjaan Suvilahti Tintype.
Ennen digiaikaa valokuvan ihme syntyi pimiössä
Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla voi tutustua Pimiö – Darkroom -näyttelyyn tammikuun loppuun saakka.
Miksi näyttely koottiin, intendentti Anna-Kaisa Rastenberger?
– Ajatuksena on, että näyttely toisi esiin valokuvan ihmettä, joka ennen digiaikaa syntyi pimiössä. Lopputulos tuli näkyviin vasta, kun filmi kehitettiin ja siitä otettiin vedokset. Näyttelyllä otetaan myös kantaa käsillä tekemiseen, siihen, miten slow art on yhä tärkeä osa valokuvausta.
– Nykyään monet nuoretkin valokuvaajat ovat kiinnostuneita vanhoista vedostustekniikoista. Ehkä tämä on vastareaktio nopeaan kuvatuotantoon ja kuvien käsittelyyn tietokoneella. Toisaalta monet kuvaajat käyttävät uutta ja vanhaa tekniikkaa rinnakkain.
Mitä näyttely sisältää?
– Näyttelyssä on valtava määrä loistavia vedoksia 60 valokuvaajalta 1800-luvulta tähän päivään asti. Tiloihin rakennetussa mallipimiössä voi käydä fiilistelemässä ja nuuhkimassa filmin kehittämiseen liittyviä aineita. Mukana on myös liikkuvaa kuvaa ja dokumenttielokuvia vedostamistilanteista. Lisäksi luvassa on fotogrammikursseja, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Tärkeä tapahtuma on yhteistyökumppanimme värivedostusosuuskunta Värinän museossa 23.9. järjestämä vedostuspoliittinen seminaari Värivedos nyt.
Onko näyttelyssä riittänyt kävijöitä?
– Kyllä on. Kävijöissä on ollut paljon koululaisia, joille pimiötyöskentely on uutta ja ihmeellistä. Lisäksi on käynyt kuvaamisen harrastajia ja ammattilaisia, jotka ovat aikoinaan tehneet itse pimiössä kuvansa.
Jaa tämä artikkeli: