Ennen ensiesitystä
Läpi harmaan kiven. Helsingin Barokkiorkesterin johtaja Aapo Häkkinen tekee orkesterinsa kanssa tinkimätöntä työtä tarjotakseen yleisölle kuunteluelämyksen, joka on mahdollisimman lähellä säveltäjän tarkoitusta. Ensi sunnuntaina kuultavan teoksen valmistaminen on ollut urakkana erityisen suuri.

Läpi harmaan kiven. Helsingin Barokkiorkesterin johtaja Aapo Häkkinen tekee orkesterinsa kanssa tinkimätöntä työtä tarjotakseen yleisölle kuunteluelämyksen, joka on mahdollisimman lähellä säveltäjän tarkoitusta. Ensi sunnuntaina kuultavan teoksen valmistaminen on ollut urakkana erityisen suuri.

Ennen ensiesitystä

Kirkko soikoon -festivaalin päätöskonsertissa kuullaan Suomen ensiesityksenä C.P.E. Bachin Matteus-passio.

Teksti Pälvi Ahoinpelto
Kuva Helsingin Barokkiorkesteri

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 300 vuotta Carl Philipp Emanuel Bachin syntymästä. Tämä Johann Sebastian Bachin poika oli omana aikanaan Bacheista suurin, vaikka nykyaika tuntee paremmin isä-Bachin ja hänen musiikkinsa.

Kirkko soikoon -festivaalin päätöskonserttina kuullaan C.P.E. Bachin vuonna 1769 säveltämä Matteus-passio, joka on säveltäjän Hampurin-kauden ensimmäinen passio. Sen esittävät Helsingin Barokkiorkesteri, Eric Ericson -kamarikuoro ja solistit Aapo Häkkisen johdolla. Teoksen seuraavasta esityksestä ei ole tietoa.

Häkkinen on iloinen, että hänen orkesterinsa yhteistyökumppaniksi saatiin Ruotsista Fredrik Malmbergin johtama tasokas Eric Ericsons Kammarkör, joka on erikoistunut Bachin musiikkiin ja työskennellyt pitkän historiansa aikana muun muassa Nikolaus Harnoncourtin kanssa.

C.P.E. Bach oli yksi musiikin historian originelleimpia ja yksilöllisimpiä säveltäjiä, ja myös oman aikansa ihailluimpia ja matkituimpia. Kokonaista säveltäjäkoulukuntaa kutsuttiin hänen mukaansa bachisteiksi, ja vielä Mozart ja Beethoven arvostivat häntä.

Nyt esitettävän teoksen nuottia ei ole julkaistu vaan Helsingin Barokkiorkesteri on työstänyt materiaalin itse.

– Näin me aina teemme, kapellimestari Aapo Häkkinen kertoo.

– Nuotit eivät päädy telineille suoraan kaupan hyllyltä vaan tutustumme perusteellisesti lähteisiin ja muokkaamme omaan käyttöömme tarkoituksenmukaisen version. Tällainen kuuluu meillä kotitehtäviin ennen kuin soitto voi soida.

Siinä salaisuus, miksi vanhaan musiikkiin erikoistunut Helsingin Barokkiorkesteri on Häkkisen pian 12-vuotisen johtajuuden aikana kerännyt runsaasti kansainvälistä mainetta. Tai pitäisi varmaan sanoa: yksi salaisuuksista.

Soittajat ovat toki myös erikoistuneet vanhan musiikin esityskäytäntöihin ja ilmaisumahdollisuuksiin. Orkesteri esittää musiikkia laajalta aikajaksolta, 1500-luvulta 1800-luvun alkuun, ja käyttää aina sen tyylisiä soittimia, joille säveltäjä on musiikin kirjoittanut. Jousisoittimissa asiaan kuuluvat esimerkiksi suolikielet nykyinstrumenttien metallikielten asemesta. Myös viritys on periodisoittimissa nykyistä matalampi.

Häkkinen tarkentaa vielä, ettei ole olemassa yhtä barokkitrimmiä vaan virityksiä on useita riippuen soitettavasta musiikista. Tässä esityksessä soitetaan noin puoli sävelaskelta modernia viritystä matalammalla, virityksellä 415 hertsiä.

Sunnuntaina kuultavan passion saattaminen esityskuntoon oli Aapo Häkkisen mukaan poikkeuksellisen mittava urakka kaikkine käsitöineen. Teoksen alkuperäisversion nuotit löysi saksalais-amerikkalainen tutkijaryhmä kymmenisen vuotta sitten Kiovasta. Niiden olemassaolosta ei tiedetty vaan niiden luultiin kadonneen toisen maailmansodan pommituksissa.

Mutta nuotit kertovat vain sen, mitä nuotissa on. Teoksen lopullinen versio on sävelletty konserttimusiikiksi seurakuntaväelle. Teos siis poikkeaa isä-Bachin passioista, jotka on alun perin tarkoitettu esitettäväksi jumalanpalveluksessa virsien, epistolan ja saarnan välissä. Tällainen tieto vaikuttaa esityskäytäntöön.

Poika-Bachin passio ei ole suoraan Raamatun tekstiä vaan uudelleen kirjoitettu, runollisesti painotettu teos, jonka näkökulma on humanistinen ja ihmisläheinen.

– Kun isän, J.S. Bachin, passioissa on varsin jyrkkää saarnaa, vahvaa kieltä ihmisen syntisyydestä ja rangaistuksesta, tässä libretossa painotetaan Jeesuksen ihmisrakkautta, Aapo Häkkinen erittelee.

– Rakkaudesta hän otti ihmisten synnit kantaakseen. Kontekstina on valistus ja samastuminen inhimillisiin tunteisiin.

Myös näiden kahden passion musiikillinen tyyli on varsin erilainen, vaikka niiden säveltämisen väliä on vain 40 vuotta.

– Koskettava taide-elämys kulkee kuulijan mukana ja vahvistaa häntä henkisesti, Häkkinen kuvailee.

Kirkko soikoon -festivaalin päätöskonsertti C.P.E. Bach: Matteus-passio sunnuntaina 30.3. kello 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Helsingin Barokkiorkesteri ja Eric Ericsons Kammarkör solisteinaan Kajsa Dahlbäck, sopraano, Anna Graca, altto, Tuomas Katajala, tenori ja Aarne Pelkonen, baritoni. Johtaa Aapo Häkkinen. Liput 28 / 20 euroa. Konsertti radioidaan Yle Radio 1:ssä.

Jaa tämä artikkeli: