Euro poikineen. Kirkkokolehtien tuotto on ollut viime vuosina noin 8 miljoonaa euroa.
Ensi vuoden kolehtijako ei saa kiitosta Kalliosta
Kirkkohallitus on päättänyt ensi vuoden kolehtikohteet. Pakollisten kolehdinsaajien joukossa on kristillisiä järjestöjä, jotka viime keväänä nostattivat vastalauseita kirkkokansan ja helsinkiläisten luottamushenkilöiden joukossa.
Kirkkohallitus päättää vuosittain valtakunnallisesti noin puolet pääjumalanpalvelusten kolehtikohteista. Ensi vuodelle kirkkohallituksen määräämiä virallisia kolehtikohteita on 36. Näistä 13 kerätään kirkon virallisille lähetysjärjestöille sekä Kirkon Ulkomaanavun työn hyväksi. Lähetysjärjestöt ovat olleet kirkkohallituksen kolehtilistalla pysyvästi.
– Ensi vuodelle kirkkohallitus on määrännyt yhden kolehdin Suomen evankelisluterilaiselle Kansanlähetykselle ja yhden Suomen luterilaiselle evankeliumiyhdistykselle (Sley). Kolehtitilanne ei siis ole juurikaan muuttunut, koska seurakuntalaisten mielipiteet jakautuvat näiden järjestöjen osalta, kommentoi Kallion seurakunnan kirkkoherra Heikki Ahonen kirkkohallituksen tuoreita kolehtipäätöksiä.
Viime keväänä muutamissa helsinkiläisissä seurakunnissa kieltäydyttiin noudattamasta kirkkohallituksen kolehtilistaa, sillä Sley ja Kansanlähetys ynnä muutamat muut kristilliset järjestöt olivat mukana Nuotta-lehden Älä alistu -kampanjassa. Tämä kismitti useita seurakuntien luottamushenkilöitä pitkin Helsinkiä.
Muun muassa Kallion seurakunnassa seurakuntaneuvosto ja kirkkoherra olivat viime kevään aikana eri mieltä siitä, tuleeko seurakunnan kerätä kirkkohallituksen pakolliseksi määräämä kolehti Suomen Raamattuopistolle, joka niin ikään oli kampanjan taustavoimissa.
Vuonna 2012 Suomen Raamattuopisto ei ole kirkkokolehtilistalla muutoin kuin vapaavalinnaisesti.
Kallion seurakuntaneuvoston jäsen Eekku Aromaa arvioi, että kirkkohallituksen päätös vuoden 2012 kolehdeista on oikeansuuntainen.
– Päätöksessä on kuitenkin sama perusongelma kuin aiemminkin eli kolehteja on määrätty sellaisille järjestöille, jotka eivät kunnioita kirkolliskokouksen linjauksia, vaan suhtautuvat kielteisesti naispappeuteen.
– Positiivista puolestaan on se, että ongelmallisimpien järjestöjen kolehtikohteet on valittu niin, että ne on suunnattu hankkeisiin ulkomailla. Järjestöt toivon mukaan eivät esitä kirkon linjasta poikkeavaa näkemystään kohdemaassa.
Aromaan mielestä on kuitenkin hankalaa se, että erimielisyyttä aiheuttavia kolehtikohteita ylipäätään on määräyksissä.
– Se tuottaa eripuraa seurakuntiin ja pahimmillaan myös jumalanpalveluksiin, joiden pitäisi tuottaa yhteyttä eikä hämmennystä. Pidän kuitenkin helpotuksena sitä, että osa hankalista kohteista on nyt suosituslistalla, ei pakollisten kolehtikohteiden listalla. Tällainen on muun muassa Opiskelija- ja koululaislähetys, joka oli mukana Älä alistu -kampanjassa.
Aromaa sen enempää kuin Ahonenkaan eivät lähde arvioimaan, kuinka kirkkohallituksen kolehtipäätökset otetaan vastaan Kallion seurakuntaneuvossa.
Ulla Lötjönen
Jaa tämä artikkeli: