Ensimmäinen maailmansota ei koskettanut Vantaata, Andreas Koivisto!

Ensimmäinen maailmansota ei koskettanut Vantaata, Andreas Koivisto!

Vantaan kaupun­gin­museon ar­ke­o­logi tietää, että Vantaasta tuli sata vuotta sitten monikulttuurinen.

Vantaalaiset eli silloiset Helsingin maalaiskunnan asukkaat eivät osallistuneet ensimmäiseen maailmansotaan.

– Asevelvollisuutta ei suomalaisilla ollut, joten rintamataisteluihin osallistui vain joitakin vapaaehtoisia. Epävarmuutta ja pelkoa kuitenkin koettiin ja sotauutisia ja Venäjän tapahtumia seurattiin tarkkaan.

Vantaalle rakennettiin sata vuotta sitten paljon linnoituksia.

– Kyllä. Parhaiten ne ovat säilyneet Rajakylässä ja Länsimäessä. Venäläiset eivät olleet tyytyväisiä Helsingin maapuolustukseen, joten pääkaupunkiseutua kiertämään rakennettiin sisempi ja taaempi linnoitusrengas. Linnoitukset rakennettiin mäille ja niiden yhteyteen tehtiin juoksuhautoja, varastoja, tykkiteitä ja piikkilankaesteitä. Näköesteinä olleet puut piti kaataa ja puuta tarvittiin muutenkin rakennusmateriaaliksi. Puutavaran kuljetukseen rakennettiin Vantaalle kolme kapearaiteista rautatietä.

Linnoitusten rakentamiseen käytettiin lapsityövoimaa.

– Ei käytetty. Työ oli raskasta ja siihen tarvittiin raavaita miehiä. Miehet menivät silti mielellään linnoitustöihin, sillä niistä maksettiin kohtuullista palkkaa. Pula-aikana ei tosin ollut paljonkaan, mitä olisi voinut ostaa.

Sota-aika teki Vantaasta monikulttuurisen.

– Väliaikaisesti kyllä. Paikallinen väestö ei riittänyt rakennustyövoimaksi ja Vantaalle muutti työläisiä muualta. Töihin tuli myös ”kiinalaisia”, eli vankeja, jotka olivat oikeasti tataareja ja kirgiisejä. Venäläisiä sotilaita oli kaikkialla, ja sisällissodan aikana tulivat saksalaiset sotilaat. Nämä ihmiset jättivät lähtemättömät muistot vantaalaisiin, joista monet eivät olleet ulkomaalaisia nähneetkään.

Väkiluku moninkertaistui työläisistä.

– Esimerkiksi kirkonkylän 15 maatilalla asui 100 vuotta sitten ehkä 150 ihmistä. Työläisille ja sotilaille piti siis rakentaa asuntoja linnoitustyömaitten lähelle. Tulijat pantiin nukkumaan kerrossänkyihin. Luteet olivat ongelma. Sängyt tervattiin niitten häätämiseksi.

Espanjantauti, aikansa superinfluenssa, tappoi Vantaallakin.

– On spekuloitu, että osa vankileireillä sankoin joukoin kuolleista punakaartilaisista menehtyikin espanjantautiin.

Ilmapiiri oli venäläismyönteinen ja saksalaisvastainen.

– Jääkäreiksi lähti Vantaalta enemmän vapaaehtoisia kuin Venäjän armeijaan. Monet väittävät, että sisällissodassa kaikki olivat täällä maatalouspitäjässä valkoisia. Näin se ei ollut, työläisistä monet olivat varmaan samaa mieltä kuin bolsevikit.

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city